Blogi

Viestinnän keskiössä on kohtaaminen

Julkaistu:

 Viestinnän keskiössä on kohtaaminen

Laura Paloheimo

Kirjoittaja toimii viestinnän vastuuvalmistelijana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Hypätäänpä ensin syvään päähän: miksi viestintää tehdään?

Miksi rakennetaan verkkosivustoja ja intranettejä, tehdään henkilöstölehteä, laitetaan rahaa brändityöhön? Usein puhutaan myös osallisuudesta, avoimesta hallinnosta ja demokratian edistämisestä. Liittyvätkö ne asiaan?

Väitän, että liittyvät, ja kiinteästi. Viestintää tehdään paitsi siksi, että laissa niin määrätään, myös siksi että se on tärkeä ratas toimivassa organisaatiossa. Muutostilanteessa viestinnän merkitys korostuu.

Viestintää tarvitaan moneen: eri kohderyhmien tavoittamiseen, tiedon välittämiseen sekä näkemysten ja ideoiden keräämiseen. Tarve on myös vuoropuhelulle, luottamuksen rakentamiselle ja vaikuttamisen mahdollisuuksien turvaamiselle.

Viestinnällä rakennetaan puitteet, jotka mahdollistavat tärkeimmän: ihmisten välisen kohtaamisen.

Meillä täytyy olla yhteiset verkkosivut, intranet, some-kanavat ja toimivat viestinnän työkalut. Viestinnän pitää olla suunnitelmallista ja kohderyhmien tarpeiden mukaista. On käytettävä ymmärrettävää, selkeää ja asiallista kieltä. Saavutettavuusvaatimukset on huomioitava.

Lopulta tärkeintä on kuitenkin uskoa ihmiseen ja vuorovaikutuksen voimaan. Ihmisen perustarve on kommunikoida: kysyä, kertoa ja kuunnella, tulla ymmärretyksi ja kohdatuksi ihmisenä.

Viestinnän pitää olla linjassa organisaation arvojen, periaatteiden ja niihin pohjautuvan johtamisen ja toiminnan kanssa. Millainen ihmiskuva meillä on? Uskommeko hyvään, vastuulliseen ihmisyyteen? Onko toimintakulttuuri avoin, luottava ja vuorovaikutukseen uskova? Saavatko työntekijät kehittää omaa työtään? Onko asukasviestintä vuorovaikutteista vai yksisuuntaista tiedottamista? Kuullaanko ja kuunnellaanko ihmisiä?

Viestintä on osa hyvinvointialueen strategiaa, ei erillinen saareke. Viestinnän tavoitteet määritellään organisaation arvojen pohjalta, ja viestinnän keinoin tuetaan yhteistä päämäärää.

Työyhteisöviestinnällä on keskeinen rooli muutostilanteessa: viestinnän keinoin voidaan ohjata muutosta ja valjastaa henkilöstön osaaminen organisaation käyttöön. Esihenkilöillä on viestinnässä keskeinen rooli, ja heidän työtään voidaan tukea viestinnällä. Vastakkain ovat työntekijöiden konkreettiset, omaan työhön liittyvät kysymykset ja keskeneräisyys ja varmojen vastausten puute. Taas tarvitaan luottamusta ja epävarmuuden sietoa.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelussa viestintä ja osallisuustyö ovat kulkeneet käsi kädessä. Tavoitteena on ollut, että niin asukkaat kuin hyvinvointialueelle siirtyvät työntekijätkin olisivat tietoisia uudistuksesta ja että kaikilla olisi halutessaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa muutokseen. Jotta tavoitteeseen päästään, tarvitaan suunnitelmallista ja monikanavaista, osallisuuden mahdollistavaa viestintää, joka on aidosti vuorovaikutteista.

Onnistunut viestintä näkyy pinnalla: sujuvassa arjen työssä, keskusteluissa ja kohtaamisissa.