Pirjo Roinesalo

Kirjoittaja toimii kehitysvammahuollon tulosalueella, OYS Konstissa kuntoutuspalvelujen palvelupäällikkönä sekä IMO-koordinaattorina. Hän johtaa osastokuntoutuksen sekä avohoitopalvelujen toimintoja. IMO-koordinaattorina hän vastaa asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyvistä asioista sekä neuvoo, ohjaa ja kouluttaa omaa henkilökuntaa ja lähialueen julkisia ja yksityisiä asumispalveluja.

Asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja arvostava kohtaaminen ovat meille OYS Konstin henkilökunnalle tärkeitä toimintaa ohjaavia arvoja. Pyrimme toiminnallamme siihen, että asiakkaat voivat elää hyvää elämää kuntoutusjakson aikana. Miten tämä näkyy arjessamme? Mitä meillä tarkoittaa asiakaslähtöisyys?

10.6.2016 tuli voimaan laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta. Lakiuudistus pitää sisällään muun muassa toimenpiteet itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi. Laadimme jokaiselle osastokuntoutusjaksolle tulevalle asiakkaalle IMO- eli itsemääräämissuunnitelman.

Tämä tarkoittaa konkreettista kuvausta siitä, miten henkilöä ohjataan ja miten henkilö toivoo itseään ohjattavan tai avustettavan. Samalla se on kuvaus arkisista keinoista, jotka lisäävät henkilön itsenäistä suoriutumista. Suunnitelma sisältää myös keinot, miten voimme välttää rajoitustoimenpiteiden käytön haastavissa asiakastilanteissa.

IMO-suunnitelman lisäksi laadimme asiakkaille yksilökeskeisen elämänsuunnitelman eli YKSin.  Sen avulla saadaan asiakkaan yksilöllistä elämänkaarta paremmin näkyväksi. Asiakas nähdään yksilönä ja ainutlaatuisena henkilönä, jolla on kykyjä, haluja ja tarpeita. Arjessa työskennellään sitoutuen toimimaan asiakkaan ajatusten, toiveiden ja tarpeiden mukaisesti: mitkä asiat ovat asiakkaalle tärkeitä, mistä hän unelmoi, mitä hän haluaa elämältään ja haluaisiko hän muuttaa elämäänsä.

Entä kun kyseessä on vaikeammin vammainen henkilö, miten osaamme tukea häntä oikein? Mitä hyvä elämä hänen kohdallaan voisi tarkoittaa? Miten henkilö kertoo tarpeistaan ja haluistaan, miten hän saa äänensä kuuluviin ja millä volyymilla.  Tätä hoitajat pohtivat yhdessä ja usein mukana ovat asiakkaan omaiset tai läheiset.

On ensiarvoisen tärkeää löytää niitä asioita, jotka ovat asiakkaalle merkityksellisiä.  Tärkeät ja merkitykselliset asiat voivat löytyä arkea havainnoimalla ja kokeilemalla uusia asioita.  Asiakkaan olemuskieli kertoo meille paljon: ilmeet ja eleet, ääntely ja äänensävy, itku ja nauru sekä kehon asennot. Emme voi aina tietää mitä vaikeammin vammainen henkilö ajattelee, voimme usein vain tehdä parhaita arvauksia ja kokeilla uusia asioita. Kokeilujen ja kokemusten kautta meille alkaa muodostua käsitys siitä, mistä asiakas pitää ja mistä ei.

Meillä kaikilla on oikeus omanlaiseen ja hyvään elämään. Työntekijöinä olemme tottuneet tekemään kaikenlaisia suunnitelmia asiakkaan tai potilaan puolesta kuuntelematta henkilöä itseään. Ne eivät kuitenkaan aina ole sidoksissa henkilön omiin toiveisiin ja riittävissä määrin hänen omaan arkeensa.

Suunnitelmia tehtäessä onkin erityisen tärkeää ottaa asiakas mukaan niiden laatimiseen sekä kiinnittää huomiota siihen kuka, miten ja milloin tukea tarjoaa, jotta asiakkaan henkilökohtaiset tavoitteet voidaan saavuttaa.