OYS ja yliopisto luovat Pohjois-Suomeen elinvoimaa kouluttamalla osaajia, tutkimalla ja kehittämällä uutta.

Pohjois-Suomen terveyskeskuksille on ehdottoman tärkeää, että Oulussa on OYS ja lääkäreiden koulutusta, sanoo Oulusta lääkäriksi valmistunut, Taivalkoskella terveyskeskuslääkärinä toimiva Eveliina Jaurakkajärvi. Hän ei usko, että Pohjois-Suomeen saataisiin lääkäreitä, ellei heitä koulutettaisi Oulussa.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju näkee OYSin merkityksen samoin.

– Pohjois-Suomen väestö tarvitsee ja ansaitsee tehokkaan huippusairaalan. Se on alueellisen tasa-arvon kysymys. Ellei yliopistollista sairaalaa olisi, niin nykyisellä poliittisella ja sosiaalisella rakenteella Pohjois-Suomi olisi tyhjentynyt.

Uusi sairaala tuo Harjun mielestä jatkuvuutta ja haastaa hoitamaan asiat paremmin ja tehokkaammin niin lääketieteessä, teknologiassa kuin taloudessakin.

Kotiseutu houkuttelee

Eveliina Jaurakkajärvi on kotoisin Pudasjärveltä ja valitsi opiskelupaikkakunnaksi Oulun, koska se on lähinnä kotiseutua. Samasta syystä hän asettui Taivalkoskelle. Valinnassa painoivat myös Taivalkosken edulliset asumiskulut, kilpailukykyinen palkka ja harrastusmahdollisuudet.

– Oulun seudulta kotoisin olevat opiskelijat todennäköisimmin jäävät pohjoiseen myös töihin. Itse hairahdin kokeilemaan Helsingissä työskentelyä opintojen jälkeen, mutta totesin nopeasti, että kaipaan kotiseuduille.

Jaurakkajärvi sanoo, että sama pätee Etelä-Suomesta kotoisin oleviin lääkäreihin. Heitä käy pohjoisessa vain lyhyillä pätkillä.

– Minusta tämä tulisi huomioida myös opiskelijavalinnoissa, kun halutaan pitää pohjoisen terveydenhuolto miehitettynä.

OYSin lääkäreiden panosta hän arvostaa, ja odottaa myönteisin mielin uutta sairaalaa.

– OYSissa lääkäreillä on myös maalaisjärkeä, ymmärrystä pitkien välimatkojen päälle ja siitä, mitä välimatkat merkitsevät potilaillemme. Konsultaatioapua saa hyvin.

Taivalkoskella lähes kaikki potilaat ovat Eveliina Jaurakkajärvelle tuttuja, työilmapiiri on hyvä ja työ ammatillisesti haastavaa.  

– Saan tehdä paljon asioita itse. Ihan pienestä potilasta ei lähetetä sairaalaan, toisin kuin Helsingissä, jossa koin ajoittain olevani vain läheteautomaatti.

OYS ankkuroi osaamista

Pauli Harju sanoo, että OYS on lähialueelleen voimakas tukipilari. Sairaala on merkittävä työpaikka, joka ankkuroi alueelle osaamista, mikä taas heijastuu ihmisten kautta ympäristöön monella tavalla.  

– Yliopistotutkimusta pitää arvottaa muunakin kuin suorana elinvoima-asiana. Se on jopa itseisarvo.

OYS, Oulun yliopisto sekä Oamk muodostavat yhteistyökumppaneineen verkoston, joka luo yrityksille uutta liiketoimintaa ja sitä kautta työpaikkoja.

Pauli Harjun mielestä OYS on erinomainen kumppani alueen teknologiayrityksille. Sairaalassa syntyy tarpeita, joihin markkinat eivät ole vielä tuottaneet ratkaisuja, mutta joihin alueella olevat teknologiaosaajat pystyvät vastaamaan.

Tarpeisiin vastaamisesta on kyse myös InDemand-hankkeessa, joka on luonut yhteistyömallia julkisen terveydenhuollon ja yritysten digiratkaisuille. OYS TestLab koordinoi yhteiskehittämistä ja toimi kehittämisympäristönä.

Yritykselle tuoteidea

InDemand-hankkeessa syntyi oululaisen NE Device SW:n hengitystaajuusmittari, jota on pilotoitu OYSin yhteispäivystyksessä. Yhteistyössä ovat olleet mukana yrityksen lisäksi sairaalan asiantuntijat, Pohjois-Pohjanmaan Liitto, BusinessOulu ja  Oulun yliopisto. 

Palvelupäällikkö Marja Ylilehto esitti idean laitteesta, joka mittaa turvallisesti potilaan hengitystaajuutta, ilman potilaaseen kiinnitettäviä antureita tai hoitajan jatkuvaa läsnäoloa. Hengitysvaikeudet kielivät akuuteista terveysongelmista ja ovat tavallinen syy hakeutua päivystykseen.

NE Device SW:n teknologiajohtaja Miikka Kirveskosken mukaan sairaalan kanssa yhdessä kehitettiin valvontajärjestelmä mittaamaan hengitystaajuutta ja potilaan sykettä webbikameran ja konenäön avulla.  Yrityksen tekemä ohjelmisto aiotaan sertifioida lääkinnälliseen käyttöön sopivaksi.

Kirveskoski sanoo, ettei tuotetta olisi syntynyt ilman kanssakäymistä sairaalan asiantuntijoiden kanssa.  

– On ollut aivoriihiä siitä, miten tuotetta parannetaan, millaista päivittäinen työ käytännössä on ja miten ratkaisu voi parhaiten helpottaa sitä. OYS TestLab paikkana mahdollistaa myös sen, että tuotetta jatkokehitetään käyttäen sairaalan laitteistoa. Näin saadaan verifiointidataa, mikä on äärimmäisen tärkeää.

Hengitystaajuusmittauksessa konenäkö rekisteröi kehon liikkeet, joita ihmissilmä ei havaitse, ja mittaustulos on yhtä luotettava kuin antureilla mitattuna. Mittaustieto välittyy hoitajan näyttöruudulle suoraan, ja samalla säästetään aikaa, jota kuluu anturien käsittelyyn ja puhdistamiseen. Laitteisto mahdollistaa myös etämonitoroinnin.