Hyvinvointia pohjoiseen

Valtimotaudin syiden jäljillä

Julkaistu:

Mikä on perintö- ja mikä ympäristötekijöiden osuus sydän- ja verisuonisairauksiin? Tätä selvittää laaja oululainen tutkimus, joka on ollut käynnissä 90-luvun alusta.

 Professori Olavi Ukkola johtaa OPERA-tutkimusta. Hanke edistää uusien hoitomenetelmien kehittämistä ja auttaa tunnistamaan henkilöitä, jotka ovat alttiita valtimonkovettumataudille.
Professori Olavi Ukkola johtaa OPERA-tutkimusta. Hanke edistää uusien hoitomenetelmien kehittämistä ja auttaa tunnistamaan henkilöitä, jotka ovat alttiita valtimonkovettumataudille.

OPERA-tutkimus eli Oulu Project Elucidating Risk of Atherosclerosis -tutkimus paneutuu ateroskleroottisten sydän- ja verisuonisairauksien syihin. Sen kautta saadaan ainutlaatuisia yksilökohtaisia seurantatietoja ihmisen terveydestä usean vuosikymmenen ajalta. Tietojen avulla pyritään tunnistamaan tekijöitä, jotka altistavat ateroskleroosille eli verisuonten kovettumiselle, kognition heikkenemiselle ja aineenvaihdunnan häiriöille.

Hankkeen johtaja, professori Olavi Ukkola korostaa aiheen merkitystä kansanterveyden kannalta ja myös paikallisuutta.

– Hanke on toteutettu kokonaan oululaisella aineistolla, eli se on siinäkin mielessä meidän oma tutkimuksemme. Se antaa tietoa sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä keski-iästä vanhuuteen saakka.

Professori Antero Kesäniemen johdolla 1990-luvun alussa alkaneeseen poikkileikkaustutkimukseen valittiin verenpainetautia sairastavia oululaisia, jotka ovat syntyneet vuosina 1931–1950. Heille haettiin satunnaistetusti samanikäiset verrokit samalta asuinalueelta. Tutkittavia oli yhteensä 1 045.

Henkilöitä tutkittiin laajasti Oulun yliopistollisessa sairaalassa ensin vuosina 1991–93. Toisen vaiheen tutkimuskäynneille heidät kutsuttiin 2013–14. Kolmas vaihe toteutetaan 2021–24, ja tämän vaiheen kulujen kattamiseen hanke sai myös Pohjois-Suomen Terveydenhuollon tukisäätiö Tertulta rahoitusta 15 000 euroa vuonna 2021.

Kolmanteen vaiheeseen odotetaan osallistuvan yhteensä 300 henkilöä, jotka ovat nyt 69–90-vuotiaita. Heille tehdään samoja tutkimuksia ja mittauksia kuin aikaisemmillakin kerroilla, muun muassa sydämen, maksan ja valtimoiden ultraäänitutkimuksia, ambulatorisen verenpaineen mittauksia, laboratoriotutkimuksia sekä elintapakysely.

– Tämän vaiheen jälkeen henkilöitä ei ehkä enää kutsuta tutkimuskäynneille, mutta tapahtumia ja kuolleisuutta seurataan, Olavi Ukkola sanoo.

Kiinnostavia löydöksiä

OPERA-tutkimuksen löydöksistä Ukkola poimii esimerkkeinä vuorokausiverenpaineprofiilin, löydökset rasvamaksasta sekä greliini-nälkähormonin.

Peptidihormoni greliini on yhteydessä lihavuuteen ja diabetekseen sekä verenpaineen säätelyyn. Ukkola näkee, että tulevaisuudessa sen kautta voidaan kehittää hoitoa paitsi verenpaineen säätelyyn myös mahdollisesti ruokahaluttomuudesta johtuvaan kakeksiaan eli kuihtumiseen.

– Greliinin avulla ymmärretään enemmän nälän fysiologiasta ja syömisen säätelystä.

Vuorokauden ympäri tapahtuva verenpaineen mittaus on osoittautunut hyödylliseksi, kun halutaan ennustaa valtimosairauksien kokonaisriskiä. Rasvamaksalla puolestaan on havaittu olevan ilmeinen yhteys sydän- ja verisuonitapahtumiin, jotka johtavat sairaalahoitoon tai kuolemaan.

– Henkilöt, joilla on rasvamaksa, saavat enemmän sydäntapahtumia, tämä on se keskeisin havainto.

OPERA on poikinut useita osatutkimuksia ja väitöskirjoja, joista osa on tekeillä. Väitöskirjatutkimuksissa toteutetaan muun muassa sukuselvitys, joissa arvioidaan sukuhistorian merkitystä valtimotautien riskitekijänä. Lisäksi tutkitaan ambulatorisen verenpaineen ja sen pitkän aikavälin muutosten yhteyttä kardiometaboliseen sairastavuuteen. Yhdessä väitöskirjatutkimuksessa selvitetään, miten lihavuuteen liittyvien peptidihormonien muutokset pitkän ajan seurannassa ovat yhteydessä muutoksiin henkilön painossa, valtimotaudin riskitekijöissä ja sydämen rakenteissa.