Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Tölli kertoo, miten Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia edistää palvelujen järjestämistä maakunnassa..

Hyvinvointialueen strategian linjaukset turvaavat palvelut ja niiden kehittämisen. Kun toimintoja sovitetaan yhteen, ihmisiä pystytään hoitamaan kokonaisvaltaisemmin.

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Tölli korostaa, että nykyisellä pirstaloituneella soterakenteella on mahdotonta jatkaa. Kun perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito ja sosiaalitoimi kuuluvat yhteen organisaatioon ja tietojärjestelmät yhtenäistetään – tiedolla johtamisen tueksi – voi asukkaan kokonaisvaltainen hoito toteutua vaikuttavammin ja tehokkaammin.

– Uudistus on välttämätön. Haasteet, jotka meillä on jo alalla, kasvavat tulevaisuudessa. Jos nykytila jatkuisi, se johtaisi melkoiseen saneeraukseen, painottaa Tapani Tölli.

Soteuudistusta kansanedustajana ja ministerinä jo aiempien vuosien aikana työstänyt Tapani Tölli sanoo, että hyvinvointialueen perusajatuksena on, että ihminen ei enää ole objekti, jonka yhtä vaivaa hoidetaan, vaan subjekti, jossa ihminen ja hänen tilanteensa huomioidaan kokonaisuutena.

Se tarkoittaa myös sitä, että järjestelmä rakentuu niin, että asukas ei ole vain palvelun käyttäjä vaan myös osallistuja. Näin lisääntyy yhteinen vastuuntuntokin.

– Ennaltaehkäisevän työn korostuminen sisältää myös ihmisen oman vastuun. Sitä sosiaali- ja terveyshuollon on pystyttävä tukemaan niin, että jokainen meistä kantaa myös itse vastuuta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan.

Tämä ei tarkoita sitä, että palveluita ajettaisiin alas palveluita tai jätettäisiin ihminen yksin, vaan lähipalveluita on vahvistettava, jotta palveluiden saatavuus ja saavutettavuus toteutuu.  Se ei myöskään tarkoita sitä, että jokaisella paikkakunnalla on samanlainen, samankokoinen ja samoilla resursseilla toimiva terveyskeskus.

– Kukin palvelupiste on muodostettava kuntalaisten tarpeita vastaavaksi. Toki meidän on pysyttävä realisteina ja pohjattava päätökset budjettiin.

Sosiaalitoimen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittaminen sisältää myös, että kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän toimijoita.

–  Jatkossa meillä on riittävä oma palvelutuotanto, jota yksityiset ja järjestöt täydentävät.

Rohkeasti kokeilemaan

Töllin mukaan keinoja lähipalveluiksi on monia, ja niitä kohti on mentävä rohkeasti. Vanhoista rakenteista on syytä luopua ja viedä uuteen vain hyvät käytännöt, jotka parantavat laadukasta potilastyötä. Tämä työ on tehtävä yhdessä sote-työntekijöiden kanssa, sillä vain he tietävät, miten palveluja ja hoitoa kehitetään paremmaksi.

–  Haluaisin, että sote-henkilöstö toisi rohkeasti esiin ideoitaan sekä katsoisi avoimesti, miten toimintoja voidaan yhdistää, raja-aitoja kaataa ja tehdä jotain ihan uutta. Yhdessä tekeminen ja sujuvampi hoito heijastuu myös työnantajakuvaan, alan vetovoimaan ja työilmapiiriin.  

Kaikki vaikuttaa kaikkeen, parempaa voidaan kehittää vain yhdessä avoimin mielin. Tölli arvelee, että hyvinvointialueen on syytä kannustaa ja palkita työntekijöitä ideoinnista ja kehittämisehdotuksista.

Uudistus korostaa johtamista kaikilla esimiestasoilla ja pohjaa siihen, että palveluita tuotetaan ihmistä varten.

–  Usein uusi pelottaa, joten nyt on tärkeää keskustella työpaikoilla avoimesti muutoksesta.

Johtamisen kehittämisessä on panostettava ihmisten ja asioiden johtamiseen sekä organisointikykyyn, mutta myös itsetarkkailuun.  Sosiaali- ja terveydenhuollon alaan ei liity kovin paljon johtamiskoulutusta, joten hyvinvointialueen on huomioitava tämä ja lisättävä kouluttautumismahdollisuuksia.