Hyvinvointialueen strategia ohjaa uudistuvaa toimintaa. Se perustuu 4 painopisteeseen, jotka turvaavat palveluja, hyvää hoitoa ja sote-henkilöstön työhyvinvointia.

Aluevaltuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategian toukokuun alussa. Strategia sisältää hyvinvointialueen tavoitetilan ja palvelulupauksen sekä arvot ja ohjaa järjestämissopimuksen valmistelua. Syksyllä hyväksyttävä järjestämissopimus linjaa konkreettisesti, millainen on tuleva palveluverkosto maakunnassa.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Kai Pajala kertoo, miten strategia luo edellytyksiä ja mahdollisuuksia toiminnalle:

Lähipalvelut säilyvät kunnissa, ennaltaehkäisevä työ lisääntyy ja palvelujen lähentyminen toisiinsa luo edellytykset uudelle toiminnalle. Kai Pajalan mielestä perustason palveluihin on kohdistettava lisäresurssia ja ehkäisevää työtä on mahdollistettava nykyistä enemmän.

– Tämä toteutuu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lähentymisellä, mikä tarkoittaa työtapojen uudistamista, toiminnan tehostamista ja koulutusta. Meidän on pakko luoda uutta ja kokeilla rohkeasti erilaisia toimintoja, Kai Pajala sanoo.

Asiakkaan näkökulmasta strategia johdattaa siihen, että ihminen saa hoitoa mahdollisimman varhain, monipuolisemmin ja oikea-aikaisesti, jolloin myös raskaan erikoissairaanhoidon tarve vähenee.

–  Meidän on vahvistettava perusterveydenhuoltoa ja kyettävä takaamaan, että asiakas saa sujuvasti samasta organisaatiosta niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon palvelut.

Tarkoituksena on, että erikoissairaanhoidosta tuodaan raskasta hoitoa perustasolle, jolloin raskaasta erikoissairaanhoidosta säästyvät resurssit voidaan ohjata ennaltaehkäisevään työhön. Raskaan hoidon väheneminen tarkoittaa sitä, että erikoissairaanhoito voi toimia nykyistä tarkoituksenmukaisemmin.

Henkilöstö kehittää

Kai Pajala toteaa, että sote-henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet toimintaan ja kehittämiseen lisääntyvät hyvinvointialueella. Erityisosaamiseen ja sen jakamiseen saa parempaa tukea, kun työnantajalla on leveät hartiat.

–  Henkilöstön koulutus- ja urakehitysmahdollisuuksia on kehitettävä, samoin kuin johtamista. Tärkeää on myös, että henkilöstöä tuetaan vuodenvaihteen siirtymävaiheessa. Vetovoimaa ja pysyvyyttä saamme myös, kun tiivistämme yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa. 

Hyvinvointialueella hallinto kevenee ylimmän johdon osalta ja hallinnosta säästyvillä varoilla vahvistetaan lähiesihenkilöverkostoa.

Huomio lähipalveluihin

Lähipalvelut säilyvät kunnissa, mutta niiden tasoa pitää Kai Pajalan mukaan miettiä tarkasti.

– Palvelujen saatavuuden vuoksi oikeat palvelut on saatava läheltä kotikuntaa. Lähipalvelu voi kuitenkin olla oma sote-asema, digipalveluja, liikkuvia palveluita tai jotain muuta.

Pohjois-Pohjanmaan laajuus ja erilaisten kuntien tarpeet haastavat lähipalvelupohdintaa. Osassa kuntia tarvitaan enemmän ikäihmisten palveluja, toisissa taas perhepalveluja. Kun rinnakkain asetetaan esimerkiksi Oulu ja Merijärvi, haaste ei ainakaan vähene.

– Jokaisessa kunnassa pitää kuitenkin olla jokin lähipalvelu, onko se sitten sairaanhoitajan vai lääkärin vastaanotto ja jotain muuta, nämä asiat meidän on ratkaistava järjestämissuunnitelmassa.

OYSin uudella sairaalalla on selkeä vaikutus tulevaisuuteen. Tulevaisuuden sairaalan tuottavuustavoite on 10–15 prosenttia, tästä osa saavutetaan jo uuden sairaalan aloittaessa.

– Uudet seinät antavat mahdollisuuden tehostaa toimintaa. Seinät eivät yksistään asiaa ratkaise, vaan sairaalan henkilöstön ja johdon on uudistettava työtään paremman hoidon mahdollistavissa tiloissa, Kai Pajala sanoo.

Kai Pajala on myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja.