Verkostot lasten ylipainon hoitamisen tukena

Toni Makkonen

Kirjoittaja toimii lasten kuntoutusohjaajana OYS:ssa. Lasten kuntoutusohjaajien työpanosta voidaan hyödyntää kaikilla erikoisaloilla, mutta työnkuvat ja asiantuntijuus painottuvat tiettyihin asiakasryhmiin. Lasten kuntoutusohjaajien tehtävinä on muun muassa kokonaistilanteen selvittäminen ja arviointi mahdollisuuksien mukaan asiakkaan omassa elinympäristössä, soveltuviin palveluihin ohjaaminen ja sairastumiseen/vammautumiseen liittyvä tuki, neuvonta ja ohjaus.

Kun lapsen paino on ollut pidemmän aikaa noususuuntainen ja on herännyt huoli, että olisi syytä arvioida tilannetta tarkemmin, lapsen asialla voidaan konsultoida erikoissairaanhoitoa. Oulun yliopistollisessa sairaalassa lasten ylipainoa pyrkii ehkäisemään monialainen työryhmä, joka tarkoittaa niin kutsuttua OODI-poliklinikan palvelua.

Lapsille ja perheille tarjotaan mahdollisuutta lasten lihavuuspoliklinikan määräaikaiseen ohjaukseen. Monialainen työryhmä koostuu lääkäristä, sairaanhoitajasta, ravitsemusterapeutista ja tarvittaessa fysioterapeutista, psykologista ja kuntoutusohjaajasta. Jakso tarkoittaa sitoutumista noin vuoden mittaiseen elintapa-interventiojaksoon perheeltä.

Mikäli jollakin monialaisen työryhmän jäsenellä herää ajatus, että lapsi ja perhe tarvitsisi vielä tiiviimpää tukea ja ohjausta, silloin puhelin kilahtaa tai potilastietojärjestelmä syöttää viestin kuntoutusohjaajalle.

 

Toimin tiettävästi lasten ja nuorten ylipainon ehkäisemisessä ainoana lasten kuntoutusohjaajana erikoissairaanhoitotasolla. Tämä on siis ehkäpä pioneeritoimintaa ja verkostoja ehdottomasti luodaan, mikäli kollegoita kentältä löytyy. Mutta onko lasten ylipainon ehkäisy kuntoutuksen ohjauksen keinoin edes kannattavaa?

Lasten ylipaino vaikuttaa olevan kasvava trendi tilastojen valossa. Vuonna 2019 Suomessa 2–16 -vuotiaista pojista noin joka kolmas ja tytöistä noin joka viides oli vähintään ylipainoisia. Tiedot perustuvat THL:n ylläpitämään Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitukseen, johon kirjataan mitattu pituus- ja painotieto, josta muodostuu painoindeksi. (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus. Tilastoraportti 31/2020. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lasten-ja-nuorten-ylipaino-ja-lihavuus)

 

Lähettäviin tahoihin eli OYSin ulkopuolisiin verkostoihin kuuluu tiiviisti kuntien lapsiperheiden palvelut. Näitä ovat mm. neuvolat ja kouluterveydenhuolto. Verkostojen ja verkostotyön haasteina tunnetusti ovat tiedonkulku ja saavutettavuus. Potilastietojärjestelmät eivät keskustele keskenään ja tieto ei kulje. Onneksi ihmiset voivat kuitenkin kommunikoida keskenään ja tietoa saadaan vaihdettua.

Mielestäni lasten ylipainon taustalla on usein jotain muuta kuin pelkästään herkkupäivien pitäminen turhan usein.  Taustalla on laajempia vaikeuksia, joita täytyy eri tavalla huomioida. Tähän ainoa keino on toimivat, kommunikoivat, tietävät ja tuntevat verkostot, jotka tukevat tavoitteellista ja pitkäjänteistä ylipainon hallintaa.

Tällaisten suunnitelmien toteuttamisen edellytyksenä on omassa luonnollisessa toimintaympäristössä tapahtuvat asiat. Luonnollinen toimintaympäristö lapselle ja perheille ovat muun muassa koti, päiväkodit ja koulut. Näin ollen on äärimmäisen tärkeää, että linkki erikoissairaanhoidon ja luonnollisen toimintaympäristön välillä on, jonka ”puutetta” pyrin kuntoutuksen ohjauksen keinoin täyttämään.