Jouko Luukkonen

Kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen konsernipalvelujen johtaja.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelussa on ollut tavoitteena, että siirtyvä toiminta voidaan ottaa haltuun heti 1.1.2023 alkaen. Tähän on pyritty mm. organisaation nopealla rakentamisella ja johdon valinnoilla.

Yksi osa valmistautumista vastuunottoon on vuoden 2023 talousarvion valmistelu. Monilla hyvinvointialueilla budjetin valmistelu on edennyt niin, että esitystä on valmisteltu luovuttavissa organisaatioissa ja hyvinvointialueen budjetti syntyy nämä yhteen laskemalla. Meillä valmistelu on tehty uuden organisaation johdolla ja rakenteella. Ensi vuoden talousarvio tulee olemaan aidosti uuden organisaation budjetti.

Hyvinvointialueen rahoitus muodostuu kolmesta osasta: valtiolta tulevasta rahoituksesta, asiakasmaksuista ja myyntituotoista muille hyvinvointialueille. Pohjois-Pohjanmaalla nämä ovat yhteensä noin 2 miljardia euroa. Kunnat eivät osallistu hyvinvointialueen rahoittamiseen.

Muutos on suuri. Se merkitsee myös sitä, että hyvinvointialueen talousarvion tulopuoli on ennalta sidottu. Hyvinvointialueella ei ole lisälaskutusmahdollisuutta, lainanotto-oikeutta tai vararahastoa, jos budjetti ylittyy.

Lain mukaan hyvinvointialue ei voi tehdä alijäämäistä budjettia eikä sen tulos voi olla pysyvästi tappiollinen. Toiminta on sopeutettava rahoitusraamiin. Tämä yhtälö tekee jo hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarvion laatimisen hyvin haastavaksi.

Samaan aikaan hyvinvointialueet kipuilevat toisen, jopa taloutta suuremman ongelman kanssa: sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin ei löydy enää riittävästi osaajia. Ongelmalla on pitkät juuret, mutta keskeinen tekijä on syntyvyyden lasku. Meillä jää eläkkeelle enemmän henkilöitä kuin työmarkkinoille tulee. Ja myös muut toimialat tarvitsevat tekijöitä, kaikki eivät voi olla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksessa.

Henkilöstön saatavuusongelmat näkyvät jo nyt mm. siten, että kaikkia toimintoja ei voida aiotulla tavalla hoitaa. Tämä heijastuu myös hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun. Joudumme väistämättä lähtemään siitä perusajatuksesta, että hyvinvointialueen henkilöstömäärä tulee laskemaan, ei nousemaan. Palvelurakennetta on muutettava niin, että se on realistinen henkilöstön riittävyyden näkökulmasta ja samalla mahdollistaa työssä jaksamisen ja tukee työhyvinvointia.

Vuoden 2023 talousarvion peruslinjauksia tullaan tekemään jo sote-järjestämissuunnitelmassa, joka on tarkoitus hyväksyä aluevaltuustossa 17. lokakuuta. Järjestämissuunnitelman mukaisesti laaditaan sitten talousarvio, jonka aluevaltuusto hyväksyy joulukuussa.

Aluevaltuusto on vaativan tilanteen edessä: sen tulee kyetä tekemään päätöksiä, joilla Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden palvelut turvataan henkilöstön saatavuuden realiteetit huomioiden, mutta samalla pysytään annetun rahoitusraamin puitteissa.