Anu Plaketti

Kirjoittaja on hyvinvointialueen aluevaltuuston toinen varapuheenjohtaja. Hän toimii myös PPSHP:n valtuuston puheenjohtajana 2021-2022. Plaketti edustaa perussuomalaisia. Ammatiltaan kirjoittaja on sairaanhoitaja.
.

Aluevaltuusto ja -hallitus ovat aloittaneet ison urakkansa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen rakenteiden luomiseksi ja palvelujen turvaamiseksi koko maakunnassa.

Mitä kuuluu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille uudistusprosessin keskelle? Sairaanhoitopiirit ovat valmistelleet siirtymää aktiivisesti viime vuoden ajan ja tiiviinä se myös jatkuu kuluvana vuotena. Yhteistyö maakuntamme jokaisen kunnan kanssa tulee olla riittävän aktiivista ja osallistavaa, jotta yhteistyössä jokainen tulee kuulluksi alueellisten tarpeidensa osalta. Jokainen ryhmä haluaa tulla kuulluksi myös jatkossa. koska tässä vaiheessa on vaikeaa hahmottaa, mitä konkreettista uusi hyvinvointialue tuo tullessaan. 

Oleellista on tiedonkulun kehittäminen ja ylläpito kuntiin ja sitä myöten jokaiseen työyksikköön, jotta epävarmuudesta ei synny väärinymmärryksiä ja turhia pelkoja. Tavoitteena tulee olla yksi yhteinen hyvinvointialue, jossa työskentelevät maamme parhaat osaajat ja jotka ovat tasavertaisesti kohdeltuja ja -kuunneltuja. Oman työn kehittäminen ja siinä vaikuttaminen on yksi tärkeimpiä työhyvinvointiin vaikuttavia elementtejä. 

Mitä kuuluu PPSHP:n työntekijöille? Korona on monin tavoin haastanut henkilöstöä aina puhtaanapidosta hoitotyön toteuttamiseen ja näiden toimien johtamiseen ja suunnitteluun. Ennakoimattomuus on tullut arkeemme, mutta ei toivottuna tai pysyvänä komponenttina.

Suhtautuminen nopeisiin muutoksiin on osoittanut sote-henkilöiden valtavan potentiaalin toimia paineessa vaihtelevissa tilanteissa. On inhimillistä, että jokaisella on oma henkilökohtainen suhtautuminen muutoksissa, mutta yhteishengen vaaliminen työyhteisöissä ja hyvinvoinnin edistäminen niin yksilö- kuin työyhteisötasolla ovat ratkaisevia tekijöitä poikkeustilanteessa jaksamisen kannalta.

Henkilöstön tunnelma on tällä hetkellä odottava. Työyhteisöissä on hyvä yhdessä pohtia esimiesvetoisesti tulevia rakenteita ja mahdollisia muutoksia, kuitenkin tietopohjalta. Työntekijöillä tulee olla oikeus ilmaista mielipiteensä ja toiveensa tulevaa siirtymää kohtaan. Joka tapauksessa asiakkaat ja potilaat tarvitsevat auttajansa, työ ei häviä mihinkään, vaikka kuntarajat sote-alalta nyt poistuvat. Samoin työntekijät tarvitsevat esihenkilönsä, joilla erityisesti on kokemusta muutosjohtajuudesta.

Esihenkilöiden osaamisen kehittäminen ja vertaistuen tarve on kasvanut ja kasvaa muutoksen myötä. Epävarmuus myös oman työn jatkuvuutta kohtaan vaikuttaa työn kuormittavuuteen. Tämä yhdistettynä työntekijöiden tiedonnälkään ja tarpeisiin sekä moninaisiin tunnelmiin työyksiköissä vaatii lisäresursseja ja -voimia jokaiselta esihenkilöasemassa toimivalta. 

Muutoksessa piilee riskejä ja mahdollisuuksia, joista yksi liittyy digitaalisiin palveluihin. Mahdollisuus laajentaa digitaalisia palveluita on tervetullutta. Sillä voidaan vahvistaa yhteydenpitoa erikoissairaanhoidosta maakunnan alueella niin ammattilaisten välillä kuin myös vastata kasvavaan palveluntarpeeseen asiakas- potilastyössä. Esimerkiksi hyviä kokemuksia on raportoitu etäyhteydellä tarjotusta terapiasta. Myös konsultatiiviset palvelut etäyhteyden kautta ovat tervetullutta ammattilaisten työn tueksi vahvistaen osaamista ja yhteistyötä.

Kokonaisuudessaan uudistuksilla pyritään joka osaamisalueella siihen, että asiakas ja potilas on kaiken toiminnan lähtökohta ja palvelut räätälöityvät tähän ympärille nykyistä toimintamallia ketterämmin ja joustavammin. Myös erikoissairaanhoidosta etsitään toimivia malleja, joilla voidaan osaamista viedä lähemmäksi maakunnan asukkaita ja sote-alan ammattilaisia. Tähän mennessä voidaan mainita esimerkiksi silmänpohjankuvaukseen tarkoitettu OYSin palvelurakenteisiin kuuluva liikkuva palvelu, jolla jo toteutetaan jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa. Vastaavia toimintoja tullaan varmasti hyödyntämään yhä laajemmin.

Liikkuvat palvelut tarvitsevat myös osaavat ja asiasta innostuneet työntekijät. Tärkeää on, että muutokset tapahtuisivat yhteisymmärryksessä työntekijöiden kanssa ja usein tämä onnistuu parhaiten, kun heidät on otettu mukaan suunnitteluun ja valmisteluun. Osallistava johtaminen ja -työn kehittäminen on merkittävä osa työssäjaksamista ja siellä viihtymistä. Työ koetaan monelta osin merkityksellisemmäksi, kun siihen koetaan voida vaikuttaa. 

OYSissa on viime vuosina ryhdytty usein eri toiminnoin kehittämään työhyvinvointia ja tässä olemme onnistuneetkin. Vuoden Aktiivisin Työpaikka 2021 -palkinto on konkreettinen osoitus työntekijöiden kuuntelemisesta ja siitä tehdystä työstä ja päätöksenteosta. OYS on ollut tässä suunnannäyttäjänä muille ympäröiville toimijoille. Myös säännölliset kyselyt työntekijöille, esimiesten tukeminen sekä työterveydestä huolehtiminen ovat nousseet toistuvasti esille PPSHP:n valtuustossa.

Toivomme aidosti vuorovaikutuksellista suhdetta työntekijöiltä esihenkilöihin ja poliittisiin toimihenkilöihin. Muutoksien edessä nousee esiin inhimillisiä tunteita ja reaktioita, joihin on hyvä varautua ja tarvittaessa pyytää työnohjausta tai muita keinoja tukemaan työyksiköiden vuorovaikutusta ja toimintaa.

Johtaminen suuren tuntemattoman keskellä, kohti uutta hyvinvointialuetta voi tuskastuttaa ja useat esihenkilöt miettivät, että jatkuuko juuri heidän toimensa tai virkansa. Samalla heidän tulee pystyä luotsaamaan yksikköä kohti muutoksia. Varsinainen työ tuskin muuttuu juurikaan: potilaat ja asiakkaat tarvitsevat lääkärinsä, hoitajansa, kuntouttajansa, sosiaalisen tukensa, ruokansa ja siivoukset ympäristöönsä. Tekevät käsiparit tulemme tarvitsemaan kaikki. Ja kilpailu työntekijöistä on kova eri hyvinvointialueiden kesken. 

Tulevaisuuden sairaala rakentuu ja valmistuu hyvää vauhtia. Miten rakennamme sen sisälle tulevaisuuden parhaan työpaikan? Kuinka vahvistamme sen vetovoimaisuutta alalle opiskelevien ja valmiiden ammattilaisten silmissä? On merkityksellistä meille päätöksentekijöille, mitä sinulle kuuluu SOTE-alan ammattilainen.