Blogi

Mikä perusterveydenhuollon yksikkö?

Julkaistu:

 Mikä perusterveydenhuollon yksikkö?

Marianne Riekki

Marianne Riekki on yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri. Hän työskentelee PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkärinä. Perusterveydenhuollon toiminnan kehittäminen sen omien vahvuuksien avulla pohjoispohjanmaalaisten ihmisten eduksi on Riekille erityisen tärkeää: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen dialogin vahvistaminen on oleellisessa roolissa tässä kehittämistyössä.

Otsikon kysymyksen olen kuullut useasti vuosien aikana työskennellessäni Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) perusterveydenhuollon yksikössä ensin muutaman vuoden yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen tiimoilta asiantuntijalääkärinä ja nykyään hieman erilaisessa tehtävässä yksikön ylilääkärinä. Ajattelin siis nyt hieman avata perusterveydenhuollon yksikön muutamia tärkeimpiä tehtäviä ja asemoitumista Pohjois-Pohjanmaan terveyspalvelujärjestelmässä.

Yksi yksikkömme oleellinen tehtävä on pitää huolta, että perusterveydenhuollon ääni tulee kuulluksi erikoissairaanhoidossakin. Terveydenhuoltolain mukaan (30.12.2010/1326) ”jokaisessa sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus”.

Yksikössämme työskentelee tällä hetkellä yhdeksän terveydenhuoltoalan ammattilaista. Teemme yhteistyötä pohjoispohjalaisen ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi käytännössä kaikkien alueemme sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, tuottamisesta ja kehittämisestä vastaavien organisaatioiden kanssa. Lisäksi käymme vuoropuhelua yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Osaamisemme ulottuu muutamia mainitakseni yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen koordinoinnista moniammatilliseen elintapaohjausosaamiseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön koordinoinnista aina yksittäisen ihmisen hyvinvoinnin tukemiseen. Yksikössämme työskentelee yleislääketieteen erikoislääkäreitä ja erikoislääkärikouluttajia, ravitsemustyön ammattilaisia, hanketyön moniosaajia, elintapaohjauksen erityisosaajia ja terveydenhuollon laaja-alaiseen järjestämiseen perehtyneitä ammattilaisia muutamia ydinosaamisalueita mainitakseni.

 

Pohjois-Pohjanmaan alueeseen kuuluu 19 sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) toimijaa 29 kunnasta. Alueen sote-toimijat ovat hyvin erilaisia riippuen kunnan koosta, sijainnista ja väestöstä. Yhteistyö alueen sote-toimijoiden kanssa on tärkeää olla sujuvaa, sillä valtaosa potilaista kohdataan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Tästä taas seuraa se, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö on mitä suurimmissa määrin potilaiden eduksi tehtävää työtä. Me perusterveydenhuollon yksikössä koordinoimme tätä yhteistyötä ja kehittämistä.

Terveydenhuoltolaissa sanotaan myös, että sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava perusterveydenhuollon yksikön tukemana yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain, ja sen toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Tämän tyyppinen työ edellyttää vahvaa alueellista yhteistyötä, jonka koordinointi onkin yksikkömme yksi tärkeistä tehtävistä.

Nyt sote-kentän myllerryksen aikana ajattelen, että järjestämissuunnitelma on jatkossa yksi entistäkin tärkeämpi työkalu, jolla voidaan tarkastella alueen väestön hyvinvoinnin kehitystä sekä palvelutarpeita. Jatkossa järjestämissuunnitelman laatiminen todennäköisimmin siirtyy kunnilta maakunnalle, ja on mielenkiintoista nähdä minkälaisen aseman se saa yhteisiä toimintoja kehitettäessä. Oleellisia elementtejä alueen terveydenhuollon järjestämisessä ovat asiakaskeskeisyys, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, eri toimijoiden yhteistyön lisääminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen. Kuulostaako tutulta?

Toinen yksikkömme erittäin oleellinen tehtävä on hyvinvoinnin- ja terveyden edistämistyö Pohjois-Pohjanmaalla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tehdään konkreettisella tasolla muun muassa kouluttaen säännöllisesti maakunnan alueelle osaavia elintapaohjaajia yhdessä kesäyliopiston kanssa, kehittämällä elintapaohjauksen ”palvelutarjotinta” ja edistämällä ravitsemusterveyttä. Lisäksi koko maakunnan strategisen hyvinvointiyhteistyön koordinointi kuuluu yksikkömme tehtävään, tuemme kuntien ja sote-palvelujen hyvinvointijohtamista ja hyvinvoinnin yhdyspintatoimintaa.

 

Kolmantena hyvin tärkeänä tehtävänä yksiköllämme on yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen koordinointi ja yhteistyö koulutuksen sisällöllisistä vaatimuksista vastaavan Oulun yliopiston yleislääketieteen oppialan kanssa. Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus toteutuu ensisijaisesti alueemme terveyskeskuksissa, siellä missä potilaat kohdataan oman arkensa keskellä.

Koska yleislääketiede on yksi kaikkein vaativimmista ja laaja-alaisimmista erikoisaloista, on erikoistuvien koulutukseen kehitetty kymmenien vuosien aikana toimiva kouluttajien verkosto. Olemme olleet kouluttamassa vuosien varrella yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajia Oulun yliopiston yleislääketieteen oppialan kanssa koko Pohjois-Suomen tarpeisiin. Tällä hetkellä rekisterissämme on yli sata OYS:n erityisvastuualueen yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajaa.

Lisäksi kartoitamme terveyskeskuslääkäreiden ja erityisesti yleislääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden osaamisvajeita ja pyrimme kehittämään niitä tukevia koulutuksia ja toimintatapoja.

Kuten edeltä näkee, niin tehtäväkenttämme on hyvin laaja ja ulottuu paljolti sairaalan seinien ulkopuolelle. Kartoitimme vastikään kaikkia niitä toimijoita, joiden kanssa olemme vuorovaikutuksessa ja yllätyimme jopa hieman itsekin niiden runsaudesta. Työtä on siis paljon, mutta onneksemme ydintehtävämme on kristallinkirkas; tavoitteena on pohjoispohjalaisen ihmisen hyvinvoinnin tukeminen.