Ihmisen kohtaaminen kokonaisuutena on hyvinvointia edistävän ajattelun A ja O

Sanna Salmela

Kirjoittaja on terveystieteiden tohtori, fysioterapeutti AMK. Hän on PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön erikoissuunnittelija, joka toimii tällä hetkellä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) osahankkeen projektipäällikkönä POPsote-hankkeessa ja hyte-vastuuvalmistelijana hyvinvointialueuudistuksessa. Hän on myös toiminut vuosina 2018-2019 silloisen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa.

Tätä kirjoittaessani minun ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin välinen (työ)suhde on kestänyt päivälleen 12 vuotta. Suhteemme on ollut hyvä, joten onnea meille molemmille!

Vuoden 2009 marraskuussa aloitin työt sairaanhoitopiirin hallinnoimassa hankkeessa, jossa kehitettiin kuntien hyvinvointijohtamista. Hankkeella tuettiin kuntien ja kuntayhteisöjen työtä, jota ne tekevät kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi (hyte).

Minulle muutos oli suuri, koska hyteä piti ajatella laajemmin kuin elintapojen kautta: Esimerkiksi kunnan teknisen toimen, varhaiskasvatuksen, koulun tai kulttuuripalvelujen työnä tai järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön näkökulmasta.

 

Sairaanhoitopiirin tuki kuntien hyvinvointijohtamiselle jatkui sittemmin perusterveydenhuollon yksikön kautta. Olen toiminut jo muutaman vuoden ajan maakunnallisena hyvinvointiyhdyshenkilönä yhdessä maakuntaliiton ja aluehallintoviraston kanssa. Keskeisimpiä kumppaneitamme ovat kuntien ja sote-keskusten hyvinvointiyhdyshenkilöt. Tehtävänkuvastani kysyttäessä vastaan, että kehitän yhteistyötä, jonka tavoitteena on pohjoispohjalaisten ihmisten hyvä arki ja elämä.

Olen viime aikoina miettinyt paljon sitä, onko hyte paras käsite työni sisällön näkökulmasta. Hyte nimittäin ajautuu joskus irralleen sote-palveluista siksi, että se mielletään joksikin, joka on ennen sote-palveluja. Sitäkin hyte on, mutta hyte-ajattelun tulisi olla erottamaton osa myös kaikkia sote-palveluja.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä toteaa, että sote-huollolla tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ja palveluja sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (2 §). On hienoa, että hyte on näin selkeästi kirjattu osaksi sote-huoltoa. Toisaalta virkkeen voi tulkita myös niin, että on olemassa lakisääteisiä sote-tehtäviä ja -palveluja ja sitten on vielä hyte – erillisenä asiana.

 

”Hyte-piireissä” Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan ihmislähtöisestä hyte-työstä, jossa keskiöön nostetaan ihmisen arkiset tarpeet elämän eri osa-alueilla (www.ppshp.fi/hyvinvointiyhteistyo). Aidointa hyteä on se, että missä tahansa tilanteessa, jossa ihminen kohdataan, huomioimme koko hänen elämäntilanteensa.

Ihminen voi tulla lääkärille kipeän jalan vuoksi, mutta hän voi kokea elämänsä suurimmaksi murheeksi vaikkapa yksinäisyyden, ahdistuksen, köyhyyden tai työttömyyden. Erään kokemustoimijan keskeisin toive tulevaisuuden sote-palveluille olikin se, että ymmärtäkää ihmisen kokonaisuutta. Ehkäpä tärkeimpiä sote-huollon lakisääteisiä palveluja voisivatkin olla elämäntilanteen kartoitus ja tarpeenmukaisen avun, tuen tai palvelun piiriin saattaminen?

Tiedämme alkukesällä 2021 tehdyn kyselyn ansiosta, että pohjoispohjalaiset kaipaavat eniten muutosta ihmissuhteisiin, taloudelliseen toimeentuloon ja työhön. Nämä ja moni muu arkinen elämän osa-alue ovat asioita, joissa meidän pitäisi osata ohjata ja saattaa ihmisiä avun piiriin.

Parasta hyteä on se, että (huolenaiheesta riippumatta) ihminen ei jää huoliensa kanssa missään elämäntilanteessa yksin. Sillä jos niin käy, se on pitkällä tähtäimellä varmin tie kalliiden sote-palvelujen asiakkaaksi.