Sari Pramila-Savukoski (ft, TtM), Olli Autio (sh, TtM) ja Miro Koskenranta (sh, TtM).

Kirjoittajat ovat ajatushautomo Sote Innovatorsin perustajajäseniä sekä väitöskirjatutkijoita, jotka haluavat tehdä hoitotyöstä parempaa sekä tuoda hoitotieteellistä tutkimusta lähemmäksi käytäntöjä. He jakavat ajatuksiaan sosiaalisessa mediassa Instragramissa sekä Twitterissä @soteinnovators.

Brändistä puhuttaessa joku joskus sanoi, että brändi on se, mitä sinusta puhutaan, kun olet poissa.   

Yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa tieteellä on iso merkitys. Hoitotiede tuottaa lääketieteen sekä muiden terveystieteiden ohella yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta ihmislähtöisen hoitotyön kehittämiseen. 

Sosiologia -lehdessä (2019/3) artikkelissa tuodaan esille hoitotieteen asemaa ja valtarakenteita tieteen saralla. Kirjoittajat kuvaavat näin: ”Arviomme on, että tieteiden väliset valtarakenteet määrittävät, mitä voidaan hoitotieteen nimissä tutkia […] tiedekuntakytkös valta-asemassa olevan, vahvan lääketieteen kanssa rakentaa tutkimuksen tekemisen käytäntöjä ja reunaehtoja ja määrittää sitä, mitä ja mistä näkökulmasta hoitotieteen nimissä voi uskottavasti tutkia”. Hoitotieteen ala kuvataan naisvaltaiseksi ja lähestymistavan olevan vaikea kilpailla muiden tieteiden kanssa.   

Miksi hoitotieteellinen tutkimus on tärkeää? Olemmeko uskottavia ja teemmekö itseämme tunnetuksi tutkimuksellamme? Hoitotiede tutkii ihmistä, terveyttä, hoitotyötä ja ympäristöä. Hoitotieteellisesti tuotetaan korkealaatuisia katsauksia ja hoitosuosituksia sekä tietoa, millä kehitetään sosiaali- ja terveysalan koulutusta.

Hoitosuosituksia on mm. raskauden aikaisesta liikunnasta (2022), lasten kaltoinkohtelun riskiolojen tunnistamisesta (2022), aivoverenkiertohäiriöpotilaan nielemisen seulonnasta (2021), laboratorionäytteiden oton aikaisesta potilaan tunnistamisesta ja ohjaamisesta (2021), iäkkään ihmisen kotiutumisesta sairaalasta (2020), diabetesta sairastavan henkilön insuliinihoidon ohjauksesta (2020), imetysohjauksesta (2020), äkillisesti kuolleen henkilön läheisen tukemisesta (2018) jne.

Nämä kaikki perustuvat kattavaan tiedonkeruuseen ja näytön tiivistämiseen, joka auttaa hoitoalan moniammatillista ja monialaista tiimiä potilaan/asiakkaan ihmislähtöisessä ohjaamisessa – ja löytyvät Terveysportista Hoitotyön tietokannasta.

Käytetäänhän ohjauksessa ja koulutuksessa tätä tietoa? Kaikki yllämainitut teemat voidaan liittää tiiviisti ihmislähtöisen hoitotyön kehittämistyöhön ja antavat tietoa siitä, mikä olisi parhaimman saatavilla olevan tutkimustiedon mukaan paras tapa toimia. Ne tukevat lääketiedettä, yhteiskuntatieteitä sekä muita tieteitä.  

Se miten tuomme tietoa esille, on asia, johon tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota. Emme työskentele yksin. Työskentelemme osana monialaista yhteisöä ja tuomme ymmärrystä ihmisestä, koulutuksen kehittämisestä ja johtamisesta tavalla, joka edistää hoitoa, aitoa kohtaamista ja ihmislähtöisyyttä. Tuleeko tieto käyttöön? Tietävätkö muut tieteenalat mitä tutkimme?

Hoidon vaikuttavuudesta puhutaan paljon ja on tehtävä tutkimusta, jotta voidaan valita kahden tai useamman menetelmän väliltä vaikuttavin ja priorisoida palveluita. Jos ajatellaan hoidon vaikuttavuutta, on olemassa paljon mittareita mitä voidaan käyttää: kustannuksia voidaan seurata sekä sitä, paljonko henkilö käyttää palveluita. Jos asiakas/potilas saa ohjausta parhaaksi todetulla ja vaikuttavimmalla tavalla, mutta ei siltikään ole tyytyväinen, ei koe tulleensa kuulluksi ja nähdyksi, hän ei ehkä ole tyytyväinen ja hakeutuu yhä uudelleen hoidon piiriin, esimerkiksi lääkärin vastaanotolle. Onko tämä vaikuttavaa? Riittääkö tämä meille?   

 On ymmärrettävä ihmisten kokemuksia, asiantuntijoiden kokemuksia, asiakkaiden ja potilaiden kokemuksia, lähimmäisten kokemuksia. On kehitettävä arviointivälineitä, mittareita, joilla voidaan arvioida hoidon, ohjauksen tai osaamisen tasoa, seurata sitä, tutkia vaikuttavuutta. On koostettava tietoa tutkimuksista, tiivistettävä niitä, jotta työntekijöiden on helppo ottaa tieto käyttöön helposti. On luotava organisaation rakenteita, jolla vältytään päällekkäiseltä työltä ja edistetään tiedon tuottamista ja jalkauttamista. On jaettava tietoa.  On oltava äänessä, joskus korotettava sitä, huudettava, että olemme olemassa.  

Tarvitaan keskustelua ja avoimuutta: mitä tuomme omalla tieteellämme yhteiskunnalle.   Brändi on se, mitä sinusta puhutaan, kun olet poissa. Mitä meistä hoitotieteilijöistä puhutaan, kun olemme poissa?

Korjattu 19.10. klo 11.40 :puuttuva sana lauseessa: äkillisesti kuolleen henkilön läheisen tukemisesta (2018) jne.