Yli 130 seksuaaliväkivallan uhria sai apua OYSin Seri-tukikeskuksesta ensimmäisen kahden vuoden aikana. Seksuaaliväkivaltaa kohdanneita kävi jatkohoidossa 123.

OYSin seri-tukikeskus täytti 3. helmikuuta kaksi vuotta. Yliopistollisen sairaalan seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden hoitoyksikkö on tarkoitettu yli 16-vuotiaille Oulun seudulla asuville uhreille sukupuolesta riippumatta, silloin kun seksuaaliväkivallan kokemuksesta on alle kuukausi. 

Ensikäyntejä, jotka usein sisältävät myös oikeuslääketieteelliset tutkimukset, oli ensimmäisenä vuonna 50 ja viime vuonna 88.  Jatkohoidossa kävi ensimmäisenä vuonna 39 ja viime vuonna 84 uhria. Miehiä asiakkaana on vain muutama.

Suurin kävijämäärä ovat 20–24-vuotiaat nuoret aikuiset. Asiakkaista reilu puolet tulee viranomaisten, pääosin poliisin, mutta myös esimerkiksi ensihoidon tai kouluterveydenhuollon kautta, kertovat erikoislääkäri Sari Pelkonen ja sairaanhoitaja Elina Kaiponen. He vastaavat OYS naistentautien poliklinikan seri-tukikeskuksen toiminnasta.

– Uhrien suoria yhteydenottoja on noin viidennes. Hoitoon pääsee, vaikka rikosilmoitusta ei olisikaan tehnyt, toki sen tekoon aina kannustamme, sanoo Sari Pelkonen.

Elina Kaiponen kertoo, että tilastoista puuttuvat uhrit, jotka ottavat yhteyttä, kun väkivallasta on kulunut yli kuukausi, jolloin oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia ei enää voi tehdä. Heille tehdään yksilöllinen jatkohoitosuunnitelma tai heidät ohjataan tukipalveluun, oli se sitten rikosuhripäivystys, sosiaalitoimi tai psykiatrinen hoito.

–  Ketään emme käännytä pois, Elina Kaiponen korostaa.

Sari Pelkonen muistuttaa, että usein uhrit ovat nuoria, elämäänsä vasta rakentavia ihmisiä.

–   Kun iso trauma tapahtuu, teemme erittäin tärkeää työtä yhteiskunnallisesti etenkin auttaessamme nuorimpia yli vaikeimman kriisin toipumisen tielle, Sari Pelkonen toteaa.

Tukikeskuksen hoitajat ovat saaneet koulutuksen traumapotilaan kohtaamiseen.

– Poliklinikan hoitajille tämä työ on hyvin erilaista lääketieteellisen hoidon rinnalla, mutta meillä on hyvä tietotaito kohdata traumatisoitunut uhri. Vaikka päivystykset ovat raskaita, työ palkitsee, kun voimme auttaa uhria ja saamme heidät ymmärtämään, että väkivallasta selviää, Kaiponen toteaa.

Myös trauman jälkeiseen ehkäisyyn kiinnitetään huomiota: 34 prosenttia asiakkaista sai viime vuonna jälkiehkäisyn, 47 prosenttia B-hepatiittirokotteen ja 14 prosenttia HIV-estolääkkeen.

Viranomaisyhteistyö tiivistynyt

Seri-tukikeskuksen puhelinpalveluun tulee 4– 5 soittoa päivittäin.  Uhrien tai heidän lähiomaistensa soittojen lisäksi koulutetut hoitajat keskustelevat eri viranomaisten ja muiden terveydenhuollon ja sosiaalityön toimijoiden kanssa sekä konsultoivat OYSin ja sen erityisvastuualueen asiantuntijoita.

Sari Pelkosen ja Elina Kaiposen mukaan puhelinpalvelun myötä viranomaisyhteistyö on tiivistynyt tuntuvasti ja seksuaaliväkivallan uhrien kokonaisvaltaisen hoidon toteutuminen parantunut. Keskukselle on ollut selkeä tarve koronatilanteesta ja yhteiskunnan suluista huolimatta. 

Uusia keskuksia pohjoiseenkin

Seri-tukikeskusten verkosto on kasvanut parin viime vuoden aikana. Suomessa keskuksia on nyt 14 ja lisää on tulossa. OYSin erityisvastuualueelle keskukset on perustettu Rovaniemen, Kokkolan, Kajaanin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloihin, ja maakunnallisten tukipisteiden määrä kasvaa vielä kuluvan vuoden aikana.

OYS koordinoi keskusten toimintaa sekä konsultoi ja kouluttaa keskusten henkilöstön yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

– Tavoitteena on, että seksuaaliväkivallan uhrit saavat apua lähellä kotipaikkakuntaansa, Pelkonen taustoittaa.

Moniammatillista tukea

OYSin tukikeskuksessa tarjotaan lääketieteellisen avun lisäksi mahdollisuus keskustella psykiatrisen sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän ja sairaalapastorin kanssa. Keskuksen kautta uhri ohjataan jokaiselle tarkoituksenmukaiseen hoitoon ja tukipalvelujen piiriin.

–  Lähes jokainen ottaa psykososiaalisen avun vastaan. Hyvä niin, sillä silloin alkaa traumasta selviäminen, hoidon ammattilaiset toteavat.

Keskuksen tuki on pitkäkestoista. Ensikäynnin jälkeen hoitajat ottavat yhteyttä uhriin ensimmäisenä arkipäivänä käynnin jälkeen. Jos potilas itse haluaa, hoitajakäyntejä on 2 ja 4 viikon jälkeen sekä 3, 6 ja 12 kuukauden kuluttua.

Keskuksen kumppanina järjestökentällä toimivat kriisikeskus, rikosuhripäivystys sekä poikien ja tyttöjen talo.