Hoitotyön opiskelijat arvostavat tulevaa työtään ja mahdollisuuttaan kehittyä erityisosaajiksi. Heille hyvin merkittävää on opiskeluita ohjaavien ammattilaisten tuki.

Hoitoala on jo pitkään kamppaillut työvoimapulan kourissa. Alalle hakeutuvien opiskelijoiden määrä on laskenut tasaisesti, ja muihin työtehtäviin siirtyvien hoitajien määrä on kasvanut pikkuhiljaa. Kun huomioidaan lisäksi alalta eläköityvien hoitajien määrä, on hoitohenkilökunnan riittävyydessä haasteita.
Viimeisen vuoden hoitotyön opiskelijat Elisabeth Ontero ja Paula Leppäniemi ovat tyytyväisiä alan valintaansa ja näkevät hoitotyön tulevaisuuden alana varmojen työllistymismahdollisuuksien vuoksi.
Elisabeth toteaa, että kätilökoulutuksessa saavutettava laillinen pätevyys toimia myös sairaanhoitajan tehtävässä, lisää työllistymismahdollisuuksia. Paula ja Elisabeth kertovat hoitoalan selkeäksi vetovoimatekijäksi mahdollisuuden tehdä työtehtäviä, joista on itse kiinnostunut.
Vetovoimatekijänä he kokevat myös mahdollisuuden kehittyä työssään jatkokouluttautumalla erityisosaamista vaativiin tehtäviin, joita hoitoala tarjoaa runsaasti. He kokevat myös, että Työ hoitoalalla on sopivasti haastavaa ja työpäivät ovat sisällöltään vaihtelevia.
– Myös mahdollisuus valita erilaisten työaikamuotojen välillä koetaan vetovoimatekijäksi, Elisabeth ja Paula sanovat.

Huoliakin mielessä

Keskustelu hoitoalan palkkauksesta, työoloista ja resursseista ei ole jäänyt opiskelijoilta huomaamatta. Se luo tulevaisuuteen epävarmuutta. Elisabeth kertoo, että opiskelijana on tottunut jo vuosia pärjäämään pienellä budjetilla, joten palkkaus ei tällä hetkellä nouse päällimmäiseksi asiaksi, mutta kasvavat elinkustannukset pistävät miettimään palkan riittävyyttä.
Työolot yksiköissä näkyvät myös opiskelijoille. Jatkuva resurssipula huolettaa. Opiskelijat näkevät, kuinka hoitajat tekevät koko ajan ylimääräisiä työvuoroja. Oma jaksaminen hoitajana nykyisissä työoloissa mietityttää.
–Yksikön konkarit ovat uusien hoitajien tuki ja turva. Yleensä he ovat niitä, joilta apua ensimmäisenä kysyt. Jos he väsyvät ja lähtevät alalta menee siinä samalla valtavasti osaamista. Tämä vaikuttaa oleellisesti siis myös uusien hoitajien työhyvinvointiin, tuumailee Elisabeth.

Alanvaihtajana Elisabeth pystyy tarkastelemaan työtään monista näkökulmista. Hän valitsi alan, joka on ihmisläheinen. Kätilönä hän kokee tekevänsä työtä, jolla on merkitys.
Kätilönä työskentely on myös antoisaa ja tuo tunteen, että on itse tärkeä. Vaikka palkka ei alanvalinnassa ollut välttämättä määräävin tekijä, toivoo Elisabeth, että hoitohenkilöstön palkkakehitys turvataan.

Työ, jolla on merkitys

Monelle hoitoalalle hakeutuneelle työ on ollut kiehtova ja kutsuva ala jo lapsuudessa. Hoitajan ammatti-identiteettiin kasvaminen alkaa opiskelijoilla heti ensimmäisestä harjoittelujaksosta ja vahvistuu erilaisissa harjoittelupaikoissa työskentelyn myötä.

Positiiviset harjoittelukokemukset sekä onnistumiset harjoittelujaksoilla vahvistavat ammatti-identiteettiä, kertoo Paula. Hän muistuttaa, että on tärkeää kokea itse työnsä arvokkaana, sillä vahva ammatti-identiteetti on usein yhteydessä myös hoitajan yksilölliseen identiteettiin.

Paula toivoo, että raskaina päivinä jokainen hoitaja muistaisi perussyyn, miksi haluaa tehdä työtä hoitoalalla ja arvostaisi omaa työtään. Myös Elisabeth ajattelee, että vahvan ammatti-identiteetin taustalla on hoitajan itsensä tuntema arvostus omaa työtään kohtaan.

Laadukasta harjoittelua

Hoitoalan opiskelijat suorittavat lähes puolet opinnoistaan käytännön harjoitteluissa. Jotta oppiminen olisi mahdollisimman laadukasta ja ammattiin kasvaminen mahdollista, on opiskelijoille taattava hyvät harjoitteluolosuhteet.

Opiskelijan näkökulmasta keskeistä harjoittelun onnistumiselle on harjoittelupaikan työilmapiiri, Paula sanoo.
–On tärkeää, miten opiskelijat otetaan harjoitteluyksikössä vastaan, ja että opiskelijat pääsevät itse tekemään ja opettelemaan hoitotyötä.

Hän toivoo, että opiskelijat saavat ottaa vastuuta ja pääsevät osaksi työyhteisöä. Myös opiskelijan omalla asenteella on merkitystä siinä, kuinka hyvin harjoittelu sujuu ja miten avoimeksi ohjaussuhde rakentuu.

Opiskelijan on hyvä itse osata sanoittaa myös harjoitteluun liittyviä tunteita ohjaajalleen, Elisabet hoksauttaa. Harjoitteluun liittyvä palautekeskustelu ohjaajan kanssa helpottaa myös opiskelijan itselleen luomia paineita osaamisen suhteen. Elisabeth kiittelee opiskelijavastaavien tekemää työtä:

–Opiskelijan kuulumisten ja jaksamisen kysyminen tuntuu hyvältä. Silloin tulee tunne, että minut on huomioitu.

Hyvä ohjaus on tulevaisuuteen rekrytointia

Yliopistollinen sairaala on opetussairaala, jossa sekä hoitajat että lääkärit harjoittelevat ja saavat koulutusta tulevaan ammattiinsa. Opiskelijoita on paljon ja henkilökunta kantaa suuren vastuun opiskelijoiden ohjaamisesta. Henkilökunta saattaa kokea tämän ajoittain kuormittavana ja eikä se jää opiskelijoiltakaan huomaamatta.

Elisabethin mukaan suurin osa opiskelijoita ohjaavista hoitajista näkee opiskelijat kuitenkin tulevina kollegoina ja haluaa auttaa heitä kasvamaan taitaviksi ammattilaisiksi.

Henkilökunnan ohjausosaamiseen panostaminen kantaa hedelmää niin opiskelijan kuin potilaan ja viime kädessä myös organisaation hyväksi. OYS Opetustiimissä on vuosien ajan kehitetty opiskelijaohjausprosessin kokonaisuutta. Tukemalla opiskelijoita ohjaavaa henkilökuntaa ja vahvistamalla heidän ohjausosaamista varmistetaan laadukas opiskelijaohjaus. Tämä puolestaan edesauttaa uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Laadukas opiskelijaohjaus parantaa myös potilaiden hoidon laatua sekä vahvistaa potilasturvallisuutta.
Ihmisten yhteisö
Paula haluaa rohkaista myös hoitoalalle vastikään hakeutuneita opiskelijoita, jotka saattavat ajoittain epäröidä alanvalintaansa. Hän kokee, että hoitoalan parhaita puolia on työskentely ihmisten kanssa.

– Hoitotyössä kiinnostavat ihmiskohtalot. Niistä saa perspektiiviä omaan elämään ja arkeen. Hoitajan työssä tapaa runsaasti erilaisia ihmisiä, paitsi potilaita myös työkavereita.

Paulalla on kokemus, että työkavereista voi tulla myös elämänmittaisia ystäviä, joiden kanssa jakaa arkea niin töissä kuin vapaa-ajalla.