Historiallisen muutoksen kynnyksellä

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri lakkaa olemasta ensi vuoden lopussa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sote- ja pelastuspalvelujen valmistelu on täydessä vauhdissa.
OYS siirtyy osaksi hyvinvointialuetta. Kuva OYS valokuvaus

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on perustettu 1. heinäkuuta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämistä ohjaa väliaikainen valmistelutoimielin.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta, henkilöstö ja kiinteistöt siirtyvät hyvinvointialueelle vuoden 2022 lopussa. Tuolloin Pohjois-Pohjanmaa muodostaa yhden Suomen 21 hyvinvointialueesta. Hyvinvointialueeseen siirtyvät kuntien ja sairaanhoitopiirin vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja pelastustoimen palvelut.

OYS ja Oulaskankaan sairaala pysyvät ja palvelevat edelleen, korostaa PPSHP:n johtaja Ilkka Luoma. Hän toimii väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtajana ja samalla muutosjohtajana, joka organisoi valmistelun ja jakaa vastuut.

Syksyn ja talven aikana valmistelutoimielimellä ja sen alaisena toimivilla muilla valmistelijoilla on kädet täynnä töitä. Määräaika on ensi vuoden maaliskuussa, jolloin vaaleilla valittu Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuusto ottaa hyvinvointialueen johtoonsa.

Ilkka Luoma kertoo tavoitteet, joita valmistelussa pitäisi saada aikaan:

– Ensi vuoden kesäkuun alussa hyvinvointialueen sosiaali- ja pelastustoimen organisaatio ja hallintosääntö pitäisi olisi hyväksytty ja johtajat sekä esimiehet valittu.

Henkilövalinnat tarvitaan, jos halutaan, että 400 000 asukkaan sote- ja pelastuspalvelut toimivat myös vuoden 2023 alusta. Talousarviovalmistelu ja tehtävien haltuunotto on iso urakka, moni alainen saa uuden esimiehen ja esimies uuden tehtäväkentän. Ilkka Luoma sanoo, että toimeenpanossa tulee vastaan kymmeniä käytännön haasteita, joiden haltuunottoon esimiehillä pitää olla aikaa.

Poliittinen luottamus tarvitaan

Ennen kuin aluevaltuusto aloittaa työnsä, hyvinvointialueen poliittisesta ohjauksesta vastaavat suppea ja laaja poliittinen seurantaryhmä. Luoma pitää näiden tehtävää merkittävänä, jotta valmistelutyö nauttii poliittista luottamusta.

– Väliaikaisen valmistelutoimielimen pitää jo syksyn ja talven aikana valmistella pohjaehdotuksia aluevaltuustolle. Demokratian kannalta on äärimmäisen tärkeää, että viranhaltijat käyvät dialogia poliittisen järjestelmän kanssa.

Hyvinvointialueen vuosibudjetti on noin 1,5 miljardia euroa. Varsinaiset rahoituslaskelmat tarkentuvat myöhemmin. Luoma sanoo, että hyvinvointialue ei ole saamassa kahmalokaupalla enemmän rahaa verrattuna kuntien ja kuntayhtymien nykyiseen tilanteeseen.

– Arvioin, että joudumme hivenen sopeuttamaan, ja meidän on löydettävä vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia palvelujen tuotantotapoja. Ei voi lähteä siitä, että kaikki jatkuu ennallaan.

Mitä tarkoittaa liikkeenluovutus?

Vuoden 2023 alussa PPSHP, alueen kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset lakkaavat ja niiden toiminta ja henkilöstö siirtyvät osaksi hyvinvointialuetta. Yhteensä noin 17 000–18 000 henkilön työnantaja vaihtuu.

Siirto tapahtuu liikkeenluovutuksena, mikä merkitsee sitä, että työntekijät siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Tämä linjaus on kirjattu lakiin.

– Lomaoikeudet ja palkka pysyvät ennallaan. Työsuhde ei katkea, vaikka työnantaja vaihtuu. Kenenkään työpaikka ei ole uhattuna, sanoo PPSHP:n henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen.

Liikkeenluovutusperiaate koskee myös henkilöitä, joita rekrytoidaan hyvinvointialueelle ensi vuoden aikana, jos he ovat liikkeenluovutuksen piirissä olevaa henkilöstöä. Lisäksi se koskee kaikkia, joilla vähintään puolet tehtävistä on siirtymässä hyvinvointialueelle.

Jääskeläinen kertoo, että henkilöstöpuolella käynnissä on kolme isoa hanketta: valmistella henkilöstön siirtoa, selvittää siirtyjien tehtävänimikkeet ja palvelussuhteen ehdot, huolehtia yhteistoimintamenettelystä ja ottaa käyttöön henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät.

– Tärkeää on, että 15. tammikuuta 2023 pystytään maksamaan palkka kaikille. Jo ICT-järjestelmän käyttöönotto on iso ponnistus.

Väliaikainen valmistelutoimielin on perustanut lain mukaisen yhteistoimintaelimen, jossa ovat mukana henkilöstöjärjestöjen edustajat. Lisäksi perustetaan laaja henkilöstötyöryhmä, jossa on edustajat kaikista 21 luovuttavasta organisaatiosta. Erillinen laaja henkilöstöfoorumi kokoontuu kuukausittain kuulemaan ajankohtaisista asioista.

Ei hallinnon vaan potilaan takia

Sekä Ilkka Luoma että Juha Jääskeläinen pitävät sote-lakien syntyä toivottuna asiana, jonka ansiosta voidaan turvata Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden tasavertaiset palvelut ja kehittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä.

– Suurta organisaatiomuutosta ei tehdä itsetarkoituksena hallinnon vuoksi, vaan ytimessä ovat ihmisten palvelut, Luoma korostaa.

Myös henkilöstö voi olla luottavaisin mielin.

– Sote- ja pelastusalan ammattilaisia tarvitaan aivan varmasti tulevaisuudessakin. Pikemminkin huolta on osaavan henkilön riittävyydestä.

OYSin organisaatio uudistuu vuoden 2022 alussa. Luoma sanoo, että osaamiskeskuspohjainen organisaatio niveltyy hyvinvointialueen toimintaan, sairaalan uudistusta ei tehdä vain yhden vuoden väliaikaista siirtymävaihetta varten.

Työ jatkuu POPsotessa

POPsote-hankkeessa alueellista kehittämistyötä on tehty sote-uudistuksesta riippumatta jo viime vuodesta alkaen. Työtä on tehty kahdella rintamalla eli tulevaisuuden sote-keskushankkeen ja kuluvan vuoden lopussa päättyvän rakennehankkeen kautta. Kummassakin hankkeessa on useita osa-alueita.

POPsote integroituu hyvinvointialueen valmisteluun ja toimii väliaikaisen valmistelutoimielimen alaisuudessa. Rahat POPsoten ja valmistelutoimielimen toimintaan tulevat valtiolta eri momentilta, mutta arjessa pyritään saumattomaan yhteistyöhön.

POPsoten hankejohtaja Jouko Luukkonen sanoo, että hankeosiot – esimerkkinä vaikkapa ICT-ratkaisut – palvelevat suoraan hyvinvointialueen valmistelua ja kytkeytyvät siihen. POPsoten hankeosioille on osoitettu valmistelun puolelta työparit.

Valmisteluorganisaatioon on rekrytoitu henkilöitä, joista osa sijoittuu väliaikaishallinnon puolelle ja osa POPsoten hankeosioihin. Ilmoittautumismenettelyllä on haettu sosiaali- ja terveyspalveluiden, pelastustoimen, hallinnon ja tukipalveluiden osaajia valmisteluajalle.

Väliaikainen valmistelutoimielin

  • Valmistelutoimielimen jäsenet ovat viranhaltijoita, jotka edustavat hyvinvointialueen kuntia, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueita, sairaanhoitopiiriä, erityishuoltopiiriä ja alueen pelastustoimea.

  • Ilkka Luoma (puheenjohtaja), Juha Jääskeläinen, Sari Haataja ja Jarkko Raatikainen (PPSHP)

  • Kirsti Ylitalo-Katajisto (varapuheenjohtaja), Juha Torvinen, Jorma Mäkitalo ja Arja Heikkinen (Oulu)

  • Leena Pimperi-Koivisto ja Anu Vuorinen (Oulunkaari)

  • Jari Karsikko ja Jouni Wikstedt (Koillismaa)

  • Marja-Leena Meriläinen ja Eliisa Tornberg (Lakeus)