Tietoa ja turvaa digihoitopolulta

Digihoitopolut ovat osoittaneet, että ne säästävät sekä potilaan että hoitohenkilökunnan aikaa ja vaivaa.
Digihoitopolulla asiakas saa tietoa ja ohjeista sairaudestaan.

OYS hyödyntää digihoitopolkuja jo parinkymmenen eri potilasryhmän hoidossa sepelvaltimotaudista uniapneaan, ja tänä vuonna määrä lähes tuplaantuu.

Valtakunnallisen Terveyskylän kautta toimivat digihoitopolut täydentävät perinteistä sairaanhoitoa ja vastaanottokäyntejä Suomessa. ​Jos asiakas on hoidossa digihoitopolkua käyttävässä terveydenhuollon yksikössä, kuten OYSissa sähköisellä polulla voit täyttää hoitoon liittyviä kyselyitä, paneutua ohjeisiin rauhassa omalla ajallaan, kirjata esitietoja, lähettää viestiä tai tavata ammattilaisen videoyhteydellä.

Kehittämispäällikkö Pia Liljamo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sanoo, että aktiivisesti käytettyinä digihoitopolut ovat vähentäneet rutiiniluonteisia yhteydenottoja terveydenhuoltoon. Esi- ja tarkistussoittoja sekä etukäteiskäyntejä on entistä vähemmän. Perinteiseen suulliseen ohjaukseen käytetty aika on vähentynyt jopa puolella.

Tämän ansiosta varsinaisella poliklinikkavastaanotolla voidaan keskittyä yksilölliseen potilaan hoitoon, ja joitakin perinteisiä vastaanottokäyntejä on voitu jättää pois.

– Ammattilaisten aikaa vapautuu potilaille, jotka tarvitsevat kasvokkain tapaamista, Liljamo toteaa.

Leikkauksen tai toimenpiteen lähestyessä yksi aikaa vievä vaihe on perinteisesti esisoitto. Hoitaja soittaa potilaalle, ohjaa valmistautumisessa ja kysyy esitietoja anestesiaa varten. Tämän jälkeen hän vielä kirjaa esitiedot potilastietojärjestelmään.

Koulusta tai työpaikalta potilasta on vaikeaa tavoittaa, eikä hän voi aina vapaasti puhua. Kaikki ohjeet eivät jää potilaan mieleen kerralla.

Helppoa asiointia

Digihoitopolulla potilas voi paneutua ohjeisiin, kirjata esitietoja ja varata ajan laboratorioon ja lähettää tietoturvallisesti viestiä vaikka myöhään illalla. OYSin hoitajan tai lääkärin vastaus luvataan tavallisesti kolmen vuorokauden sisällä.

Polulle rekisteröityminen vaatii vahvan tunnistautumisen verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Pia Liljamo kertoo, että alaikäisen puolesta -asiointia ja itsenäistä asiointia digihoitopolulla kehitetään parhaillaan sujuvammaksi.

Useimmat OYSissa käytössä olevista digihoitopoluista on sairaalassa myös kehitetty, ja niitä on soveltuvin osin otettu käyttöön myös muualla Suomessa. Vaihtokauppana OYS voi hyödyntää vaikkapa KYSissa tehtyä digihoitopolkua ja tarvittaessa muokata sitä omiin tarpeisiinsa. Tämän mahdollistaa kansallinen Terveyskylän alusta.

OYSissa ensimmäiset digihoitopolut otettiin käyttöön vuoden 2018 lopulla. Vuonna 2020 otettiin digiloikka, kun sekä polkujen että niille liitettyjen potilaiden määrä kasvoi tuntuvasti. Helmikuuhun 2021 mennessä digihoitopolulle on liitetty OYSissa 5 800 potilasta, joista osalla hoito on päättynyt.

Aknepotilas saa muistutusviestejä

Aknepotilaan digihoitopolku kestää keskimäärin yhdeksän kuukautta eli saman ajan kuin isotretinoiinihoito, joka on vaikean ja keskivaikean aknen hoidossa keskeinen lääke. Apulaisosastonhoitaja Helena Rautio sanoo, että alustavien kokemusten mukaan potilaat sitoutuvat hoitoon entistä paremmin.

Viestikanava on osoittautunut käyttökelpoiseksi lääkkeen hoitovasteen arvioinnissa: nuorille potilaille on luontevaa esimerkiksi napata omasta ihosta kuva ja lähettää se digihoitopolun kautta ammattilaisille. Osa kontrollikäynneistä on korvattu valokuvalla ja puhelinajalla.

Tärkeä syy digihoitopolun kehittämiseen oli isotretinoiinihoidon vaativuus, sillä lääkkeen käyttö edellyttää laboratoriotutkimuksia ja naisilta kerran kuukaudessa raskaustestiä. Resepti on voimassa vain viikon. Melko usein potilaat unohtavat hakea lääkkeen ajoissa tai käydä laboratoriossa. Lisäksi lääkkeen sivuvaikutukset herättävät kysymyksiä.

– Unohdukset teettivät meillä paljon työtä, naisilta joudutaan ottamaan raskaustesti uudestaan. Nuoren yhteystiedot saattavat myös muuttua, ja digihoitopolulla ne tarkistetaan.

Digihoitopolulle luotiin kalenterimuistutus hälyttämään, kun potilaan on aika varata laboratoriokäynti. Potilas saa kännykkään tiedon polulle tulleesta viestistä. Helena Rautio sanoo, että nuori tarvitsee opastusta terveydenhuollossa ja vaikkapa laboratoriossa asiointiin. Myös tällaista tietoa lisättiin digihoitopolulle aknetietouden lisäksi. Polkua on kehitetty yhdessä nuorten kanssa ja työ jatkuu.

 Rytmihäiriöiden hyvää hoitoa

OYSin uusimpiin digihoitopolkuihin kuuluu elokuun lopussa avattu rytmihäiriöpotilaan polku. Sinne liitetään potilaat, jotka ovat saaneet lääkärin lähetteen rytmihäiriön tutkimukseen tai hoitotoimenpiteeseen. Kyseessä voi olla katetriablaatiohoito, jossa esimerkiksi eteisvärinäpotilaan nivustaipeesta viedään katetri suonta pitkin sydämeen.

Sairaanhoitaja Hanna Säilynoja kertoo, että digihoitopolulla on sisältöjä viidelle erilaiselle rytmihäiriötoimenpiteelle.

– Usean eri potilasryhmän ohjeistaminen digihoitopolulla on haastavaa, mutta potilaille kerrotaan, mitä asioita polulta tulee lukea.

Digihoitopolku tähtää siihen, että työikäiset rytmihäiriöpotilaat saavat tietoa edessä olevasta tutkimuksesta tai toimenpiteestä. Potilas tekee polulla esivalmistelut, täyttää esitietolomakkeen ja lääkelistan, varaa laboratorioajan verikokeeseen sekä tutustuu ja valmistautuu toimenpiteeseen ja sen jälkihoitoon. Edelleenkin potilas saa tietoa myös perinteiseen tapaan puhelimessa ja paperilla, ellei digihoitopolun käyttö onnistu.

Polku suljetaan kuukauden kuluttua toimenpiteestä.

– Polulla kerrotaan mahdollisista tuntemuksista ja jälkihoidosta, juuri niistä asioista, joista potilaat aikaisemmin ovat soittaneet toimenpiteen jälkeen. Puheluiden määrä on vähentynyt noin puoleen.

Hanna Säilynoja on opinnäytetyössään tutkinut rytmihäiriöpotilaan digihoitopolkua. Polun kehittämisvaiheessa testaajina ovat olleet aiemmat rytmihäiriöpotilaat. Sekä potilaiden että testiryhmän kommentit ovat olleet myönteisiä.

– Tuli viestiä, että olisinpa tiennyt kaikki nämä asiat ennen toimenpidettä. Tämä kertoo, että olemme pystyneet digihoitopolun kautta parantamaan palvelua.

Lapsi luottavaisena toimenpiteeseen

Päiväkirurgiseen toimenpiteeseen kuten nivustyräleikkaukseen, luomenpoistoon, polven tähystykseen, piilokiveksen leikkaukseen tai ruokatorven tähystykseen valmistautuvat lapset on viime syksynä lisätty digihoitopolun käyttäjiin.

Polkua kehittäneet sairaanhoitajat Tiina Suoraniemi ja Annukka Virranniemi kertovat, että polulle lisätään koko ajan uusia lasten päiväsairaalan potilasryhmiä, ja polkujen sisältöä kehitetään palautteiden pohjalta.

Käytännössä polulle kirjautuvat alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmat, jotka saavat tietopaketin ja asioivat lapsen puolesta. Myös lapsille polulla on sisältöjä, kuten tarina sairaalapäivästä ja kuvia, joiden avulla sairaalaympäristö tulee tutuksi. Digihoitopolulle tullaan ennen toimenpidettä ja polku päättyy kuukauden kuluttua toimenpiteestä.

Enemmistö lasten päiväkirurgian asiakkaista on ottanut digihoitopolun käyttöön. Perheet ovat digitaitoisia, ja polun käytön ansiosta on voitu luopua puheluista, joilla esitietoja kerätään.

– Kun toimenpiteissä käy viikoittain kymmeniä lapsia, ajansäästö on merkittävä, Tiina Suoraniemi kertoo.

12Osastonhoitaja Mailis Mäkelä korostaa, että digihoitopolun olemassaolo perustuu näyttöön siitä, että lapsen ja perheen huolellinen valmistelu leikkaukseen parantaa sairaalakokemusta ja toipumista. Palautteen perusteella perheet ovat kokeneet digihoitopolun lisänneen turvallisuudentunnetta.

 

Näin polku toimii

  • Digihoitopolkuja käyttävät potilaat, joilla on hoitosuhde OYSiin.

  • Polku avataan ja potilas liitetään polulle ajanvarauksen tai vastaanoton yhteydessä, minkä jälkeen potilas voi rekisteröityä polulle.

  • Potilas pääsee esimerkiksi lukemaan yksilöllistä, omaa sairauttaan tai tulevaa toimenpidettä koskevaa tietoa.

  • Tietoa käytössä olevista digihoitopoluista löytyy osoitteesta Terveyskylä.fi/Omapolku