Tekonivelpotilaiden digihoitopolkua kehitetään Oulaskankaan sairaalassa yhdessä kokemustoimijan kanssa. Polku tukee leikkauspotilaan hoitoa, kuntoutusta ja omahoitoa.
Polven ja lonkan tekonivelleikkauksia Oulaskankaan sairaalassa tehdään yli 800 vuodessa. Moniammatillinen kehittäjätiimi luo nyt Terveyskylän palveluun digihoitopolkua tekonivelpotilaille. Oulaskangas on Oulun yliopistollisen sairaalaan yksikkö.
– Koimme tärkeäksi kehittää sähköisiä palveluja, koska tekonivelpotilaat ovat suurin yksittäinen potilasryhmämme, kertoo kliinisen hoitotyön asiaintuntija ja digihoitopolun sisällöntuottaja Petra Ukonsaari.
Kokemustoimija tuo arjen asiantuntemusta
Digihoitopolun rakentamisessa hoidon ammattilaisten mukana on kokemustoimija, joka tuo sähköiseen hoitoketjuun mukaan asiakkaan näkökulman ja tarpeet. Kokemustoimijana on Nivelyhdistyksen aluesuunnittelija Anna-Liisa Kemi.
– Kokemustoimijan apu on ollut erittäin arvokasta. Hän vinkkaa erilaisista sisällöistä liitettäväksi digihoitopolulle ja nostaa huomioitavaksemme potilaiden usein esittämiä kysymyksiä, Petra Ukonsaari toteaa.
Anna-Liisa Kemillä on pitkä kokemus niveltietoterveyden, nivelsairaiden, erityisesti nivelrikkoisten, mahdollisuuksista tulla toimeen sairautensa kanssa. Tekonivelleikkaukset ovat tärkeä hoitomuoto, erityisesti kivuliaan nivelrikon hoitamisessa.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä yksiköitä kannustetaan yhteistyöhön kokemustoimijoiden kanssa. Näin saadaan lisättyä asiakkaiden osallisuutta omaan hoitoonsa ja parannetaan ammattilaisten näkemystä arjesta. Asiakkaiden kokemustieto täydentää sairaalan henkilöstön ammatillisuutta ja tutkijoiden tutkimustietoa, koska kokemustoimija auttaa näkemään ja tekemään asiat uudella tavalla.
Anna-Liisa Kemi on lupautunut mukaan myös digihoitopolun testausryhmään. Potilaskäyttöön polku on tulossa syksyn aikana.
Tukea toipumiseen
Digihoitopolku on osa potilaan hoitoa. Se ei korvaa yksilöllistä hoitoa, mutta antaa potilaalle mahdollisuuden valmistautua leikkaukseen, saada tietoa tulevasta toimenpiteestä kuntoutuksesta omassa rauhassaan kotonaan.
Digihoitopolulle tulevat sähköiset omavointikyselyt, viestiyhteys hoidon ammattilaiseen ja mahdollisuus etävastaanottoon, ajanvarauskalenteri, kattava tietopaketti omahoitoon. Sinne kootaan myös usein kysyttyä -osio vastauksineen.
– Kokoamme sinne koko potilaan polun leikkaustoimintamme osalta ja lisäksi yleistä tietoa nivelrikosta ja sen hoidoista. Mukaan tulevat myös ei-lääkkeelliset hoitomuodot ja muu kuin leikkaushoito. Potilas voi hyödyntää polkua, vaikka hänelle ei tehtäisikään leikkauspäätöstä, Ukonsaari sanoo.
Digihoitopolulta on myös linkki sähköiseen esitietolomakkeen, jollainen otetaan lokakuussa koko sairaalan ja kaikkien potilasryhmien käyttöön.
Ohjeistus yhtenäistetty
Kun digihoitopolun alettiin rakentaa, yliopistosairaalan ja Oulaskankaan asiantuntijat kävivät yhdessä läpi tekonivelleikkauspotilaan hoito-ohjeet.
– Digihoitopolun rakentaminen lisää hoidon laadukkuutta myös niille potilaille, jotka eivät ota palvelua käyttöönsä, koska olemme nyt yhtenäistäneet OYSin ja Oulaskankaan potilasohjeistusta. Näitä ohjeita on jo otettu käyttöön vastaanotoilla ja ohjaustoiminnassa molemmissa sairaaloissa.
Digihoitopolulle asiakas liitetään mukaan heti, kun lähete sairaalaan tulee. Polku on potilaan käytössä erikoissairaanhoidon päättymisen ja jatkohoidon kontrollin jälkeen ainakin kolme kuukautta. Potilaalle jää näin hyvin aikaa asioida kuntoutuksen aikanakin ammattilaisen kanssa.
Petra Ukonsaari toivoo, että potilaista 30–50 prosenttia ottaisi digihoitopolun käyttöönsä. Hoidon ammattilaiset toivovat laajaa käyttöä, koska sähköisen polun kautta he pystyvät antamaan potilaille yksilöllisempää ohjausta vastaanotoilla.
