Pohjois-Pohjanmaalla perheet toivovat vertaistukea ja psykologista tukea arjen hyvinvointiinsa.
Sydänliiton Neuvokas perhe toteutti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa valtakunnallisen perheiden hyvinvointikyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää, miten lapsiperheissä voidaan juuri nyt.
Marraskuussa 2020 tehtyihin kyselyihin vastasi yhteensä 3 863 lapsiperheiden vanhempaa. Valtakunnallisten tulosten lisäksi tulokset eriteltiin Pohjois-Pohjanmaalla (vastaajia 344), Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa.
Valtakunnalliset tulokset paljastivat, että Suomessa lapsiperheissä voidaan keskimääräisesti melko hyvin. Toisaalta vähävoimavaraisilla perheillä arjen hyvinvoinnin ja elintapojen haasteet kasautuvat.
Pohjois-Pohjanmaalla suurimmat erot valtakunnallisiin tuloksiin löytyivät lapsiperheiden hyvinvoinnin tuen saamiseen. Koronan vaikutukset lapsiperheiden arkeen olivat maakunnassa linjassa valtakunnallisten tulosten kanssa. Koronavirustilanne on vaikuttanut perheen hyvinvointiin lähes kolmanneksella vastaajista vähintään melko paljon.
Pohjois-Pohjanmaalla on osallistuttu keskimääräistä vähemmän liikuntaseurojen lapsiperhetoimintaan. Liikuntaseurojen toimintaan on osallistunut 14 prosenttia vastanneista vanhemmista.
– Tämä on harmillista. Nykyään tuntuu, että lapsen tulisi olla ohjatussa ja maksullisessa harrastustoiminnassa. Liian vähän mennään enää ulos touhuamaan, toteaa Vesa Kiljunen, osastonhoitaja Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten poliklinikalta.
Kiljusen mukaan kuluneen kymmenen vuoden aikana maailma on muuttunut paljon ja lapsen ajasta kilpailevat monet passivoivat ärsykkeet, kuten kännykän kiehtovat toiminnot. Vanhemmilla on iso vastuu lasten arkiliikunnan toteutumisesta, Kiljunen korostaa.
Pohjois-Pohjanmaalla vain 4 prosenttia vanhemmista kertoo, että lasten ylipainosta on keskusteltu terveydenhuollossa. Lapsensa painonhallinnan tueksi toivotaan muuta Suomea enemmän vertaistukea ja psykologista tukea, kuten tukea lapsen ja vanhemman välisiin suhteisiin.
– Tämä on linjassa tekemämme kuntakierroksen kanssa. Monet terveydenhoitajat kokevat, että lapsen ylipainoon ei niinkään tarvita syömisen ja liikkumisen tukea, vaan perheet toivovat muunlaista tukea arkeen. Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä verkostojen hahmottaminen ja kaikkien lapsen arjessa olevien aikuisten yhteispeli on tärkeää, analysoi tulosta toiminnanjohtaja Tiina Jurvelin Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiristä.
Neuvokas perhe -toiminnasta apua
Pohjois-Pohjanmaalla lapsiperheiden hyvinvointiin panostetaan muun muassa Neuvokas perhe -toiminnalla, joka on valittu maakunnalliseksi hyväksi käytännöksi. Sen käyttöönottoa ja toimeenpanoa tukevat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö ja Pohjois-Pohjanmaan sote-hanke.
Pohjois-Pohjanmaa on yksi neljästä maakunnasta, jossa moniammatillisessa yhteistyössä kehitetään arjen tukea lasten ylipainoon osana Suomen Sydänliiton Neuvokas perheen hanketta. Koulutusten järjestämisen lisäksi hankkeessa panostetaan yhä paremman digitaalisen ja sosiaalisen median tarjoaman tuen kehittämiseen.
– Neuvokas perhe -koulutuksia on järjestetty Pohjois-Pohjanmaalla aktiivisesti. Erityisen ilahduttavasti alueella on osallistuttu koulutuksiin myös erikoissairaanhoidon puolelta. Jatkossa panostamme moniammatilliseen kouluttamiseen ja siihen, että tieto Neuvokas perhe -palveluista yltää perheille saakka, kertoo Elisa Luomaranta, terveyden edistämisen koordinaattori Suomen Sydänliitosta.
