OYS vahvistaa terveyskeskuslääkärien osaamista

OYSin perusterveydenhuollon yksikkö tukee kokeneita terveyskeskuslääkäreitä järjestämällä heille täydennyskoulutusta yliopistollisessa sairaalassa.

Kokeneiden terveyskeskuslääkärien ammatillisten täydennyskoulutusjaksojen avulla vahvistetaan Pohjois-Pohjanmaan terveyskeskuslääkärien osaamista ja luodaan käytännön ymmärrystä sekä aitoa vuoropuhelua eri erikoisalojen lääkärien välille. Koulutus suunnitellaan yhdessä terveyskeskuslääkärin ja hänet vastaanottavan OYS-klinikan kanssa.

Ylilääkäri Marianne Riekki ja asiantuntijalääkäri Oili Junttila OYSin perusterveydenhuollon yksiköstä toteavat, että täydennyskoulutus vahvistaa osaltaan sitä, että asiakas saa parasta mahdollista hoitoa koko hoitopolkunsa aikana.

– Jaksojen avulla saadaan lisää pätevyyttä terveyskeskusten tarpeisiin.  Koulutus säteilee laajemminkin, kun koulutettu jakaa osaamistaan nuoremmille terveyskeskuslääkäreille omassa yksikössään, kertovat Riekki ja Junttila.

Jaksot ovat viikon mittaisia, ja terveyskeskuslääkäri voi hakeutua yliopistosairaalan eri erikoisalalla oman kiinnostuksensa tai terveyskeskuksensa tarpeiden mukaan. Erikoistumisjaksoja alettiin toteuttaa viime vuonna, tänä vuonna paikkoja on käytettävissä 20.

Syventävää jatkokoulutusta

OYS ja Oulun yliopisto järjestävät lisäksi OYSin erityisvastuualueella toimiville yleislääketieteeseen erikoistuville lääkäreille ammatillista GP-jatkokoulutusta, jossa syvennytään yleislääketieteen ydinosaamista. Syksyllä alkavaan koulutukseen on tulossa 50 maakunnassa työskentelevää lääkäriä.

Kaksivuotista koulutusta on kehitetty vuodesta 2008. Sen tarkoitus on antaa erikoistuville lääkäreille parempia valmiuksia hoitaa terveyskeskusten yleistä potilasryhmää eli moniongelmaisia ja monisairaita potilaita. Heitä on noin 20 prosenttia kaikista potilaista, mutta he käyttävät noin 80 prosenttia kaikista palveluista.

–  Moniongelmaisten hoito on haastavaa. Jotta hoidon jatkuvuus voidaan turvata, lääkäriltä vaaditaan paljon palveluita käyttävien hoidossa kokonaisvaltaista näkemystä palvelujen tarpeesta ja hoidosta sekä kykyä tukea asiakasta niin, että hän pystyisi itse ottamaan vastuuta omahoidostaan, Riekki toteaa.

Erikoislääkäreitä tarvitaan lisää

Yleislääketiede on 47 lääketieteellisen erikoisalan joukossa suurin tutkintojen ja erikoistuvien lääkärien määrällä mitattuna. Vuosittain Suomessa valmistuu noin 100 yleislääketieteen erikoislääkäriä.

–  Oulun yliopistoon hakee vuosittain erikoistumiskoulutuksen aloituspaikkoihin suhteutettuna eniten tai toiseksi eniten yleislääketieteeseen erikoistuvia lääkäreitä Suomessa, Oili Junttila toteaa.

Silti Pohjois-Suomen terveyskeskuslääkäreistä vain noin 30 prosenttia on erikoislääkäreitä.

–   Tilanne on huono, sillä tavoitteena on, että 70-80 prosenttia viroista olisi erikoislääkärien hallussa. Laadukas koulutus on yksi keino pitää terveyskeskusvirkojen houkuttelevuutta yllä, Riekki ja Junttila sanovat.

Jokainen lääkäri, riippumatta valitsemastaan erikoistumisalasta, työskentelee opintojensa aikana yhdeksän kuukautta terveyskeskuksessa ja 1,5-2 vuotta sairaalassa. Lisäksi lääketieteen lisensiaatiksi valmistuneet voivat jatko-opiskella terveyskeskuksissa yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK).

Jotta koulutus olisi houkuttelevaa, etenisi ohjatusti ja koulutuksen sisältötavoitteita noudattaen, perusterveydenhuollon yksikkö rakentaa ja koordinoi yliopistosairaalan erityisvastuualueen terveyskeskuksissa tapahtuvaa koulutusta.

–    Näiden erikoistumisen määräaikaisten virkojen suosio kasvaa koko ajan, koska niiden kautta voi päästä töihin erikoisaloihin, joihin muutoin olisi vaikea päästä, Oili Junttila kertoo.