Lempeää tsemppausta lasten teholla

Kuntouttava hoitotapa tähtää ripeämpään toipumiseen OYSin lasten teho-osastolla. Lasta aktivoidaan ja vanhempia rohkaistaan osallistumaan, jotta voitaisiin paremmin ehkäistä komplikaatioita ja lyhentää tehohoitoaikaa.
Mari Juusola (vas.) ja Katja Pesiö hoitavat teho-osastolla hengityskonehoidossa olevaa vauvaa. Kuva Tiina Mäki

– Tämä päivä on vaikein, jo huomenna on helpompaa, saattaa osastonylilääkäri Outi Peltoniemi kannustaa teini-ikäistä, joka toipuu suuresta leikkauksesta lasten teho-osastolla.

Voinnin kohetessa lempeä tsemppaaminen jatkuu. Hoitajat rohkaisevat nuorta potilasta istumaan, hoitamaan omatoimisesti pesut ja vessassa käynnit. Teini-ikäiselle hyvä kannustin teho-osastolta kuntoutumiseen on tieto, että vuodeosastolle kaveritkin pääsevät vierailemaan.

Lasten teho-osastolla on kaksi vuotta sitten siirrytty kuntouttavaan hoitotyöhön. Aikaisemmin sen ajateltiin alkavan vasta potilaan toipumisvaiheessa, eikä systemaattista käytäntöä ollut.

– Nyt kuntoutus alkaa päivästä yksi, potilaan vointi ja kokonaistilanne huomioon ottaen. Aikuisten teho-osastolla kuntouttavaa hoitoa on kehitetty jo vuosia näin, sanoo osastonhoitaja Mika Katajala.

Kuntouttavalla hoitotyöllä pyritään ehkäisemään komplikaatioita, painehaavaumia ja sekavuusoireyhtymää sekä lyhentämään tehohoitoaikaa.  Lasten tehohoidon kuntoutusprotokolla palkittiin äskettäin PPSHP:n laatupalkintokilpailun toisella sijalla.

OYSin lasten teho-osaston potilaat ovat 0–16-vuotiaita, jotka ovat hoidettavana esimerkiksi vaikean infektion, hengitysvaikeuksien, akuuttien vammojen tai leikkauksesta toipumisen vuoksi. Potilaita aktivoidaan kolmeportaisen ohjelman mukaan lapsen ikä ja vointi huomioon ottaen.

Tehohoidettavalle vauvalle kuntouttava ote on vähäeleinen.

Sairaanhoitaja Katja Pesiön potilas on vastasyntynyt, joka on hengityskoneessa keuhkojen toimintavajauksen vuoksi. Hoitaja pysyy vuoteen vieressä koko ajan ja pitää käsiään kapaloina lapsen vartalolla, jotta kosketus lievittäisi stressiä. Vauvan asentoa tuetaan ja suuta aktivoidaan äidinmaitotipoilla.

Pesiö kertoo, että vanhempia kannustetaan ottamaan vauva sylihoitoon heti kun mahdollista. Teho-osaston henkilökunta odottaakin jo innokkaasti uutta sairaalaa, jossa vanhempien osallistumiselle on nykyistä paremmat tilat.

Maailmalta hyviä tuloksia

Lasten teho-osaston kuntoutusprotokolla on systemaattinen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen.

– Maailmalta on tuloksia, että kuntouttava hoito-ote lyhentää tehohoidon ja hengityskonehoidon kestoa, vähentää sekavuutta ja lyhentää kokonaisuudessaan sairaalahoitoa, Outi Peltoniemi sanoo. Myös OYSissa uuden hoitotavan vaikuttavuutta seurataan.

Vuoden 2020 alusta toteutettua kuntoutusprotokollaa kehitti moniammatillinen tiimi, johon osallistuivat muun muassa sairaanhoitajat Katja Pesiö ja Mari Holma. Heidän mielestään uusi toimintatapa on muuttanut hoitajien asennetta. Potilaan avustamista ylös vuoteesta ei enää arkailla aiempaan tapaan ja lisäksi fysio-, toiminta- ja puheterapeuttien osaamista hyödynnetään entistä herkemmin.

Fysioterapeutti Marjo Maunuksela sanoo, että aikaisemmin kuntoutuksen ajateltiin alkavan sitten, kun fysioterapeutti tulee paikalle.

– Nyt ymmärretään, että kaikki asentohoito ja liike on kuntouttavaa.

Potilaat ovat makuulla vain sen, mikä on välttämätöntä. Liikeradoista on ennenkin pidetty huolta, mutta nyt aktivointi on osa jokapäiväistä hoitoa.

Kunto arvioidaan päivittäin

Teho-osastolla lapsen vointi arvioidaan päivittäin kuntoutusprotokollan kolmeportaisella asteikolla.

Ykköstasolla potilas voi olla vielä tajuton tai nukutettu, jolloin kuntoutus tarkoittaa vaikkapa päivärytmin luomista valaistuksella, asentohoitoa tai passiivista liikehoitoa. Voinnin kohetessa lapsi saa esimerkiksi liikuttaa raajojaan, istua ja leikkiä.

– Kun ollaan kolmostasolla, potilas on jo aika lähellä vuodeosastolle siirtymistä, sanoo Mari Holma.

Hän muistuttaa, että teho-osastolle päätyminen on usein jonkinasteinen shokki sekä potilaalle että omaisille. Outo ympäristö, sairaalan äänet ja laitteet pelottavat varsinkin pieniä lapsia. Lasta ja vanhempia on tärkeää tukea ja kannustaa.

– Jos lapsen pelko ja kivut lievittyvät, niin kuntoutus alkaa sujua hyvin. Lapset pyrkivät normaaliin olotilaan sairainakin nopeasti, he alkavat leikkiä ja osallistua päivittäisiin toimintoihin.

Turun yliopistollisen sairaalan lasten teho-osasto on ottanut käyttöön kuntoutusprotokollan OYSin mallin mukaan ja laajentanut sitä myös vuodeosaston puolelle.