Esko laajenee maakunnalliseksi

Esko-potilastietojärjestelmästä tulee Pohjois-Pohjanmaan yhteinen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmä.

Sote-uudistusta valmistelevan POPsote-hankkeen laaja poliittinen ohjausryhmä päätti helmikuussa, että alueellinen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmäkokonaisuus rakennetaan  Esko-potilastietojärjestelmän kehittämisen kautta. Eskosta tulee näin ollen myös perusterveydenhuollon järjestelmä, ja sen osaksi liitetään erillinen sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä.

Esko-potilastietojärjestelmä on Oulun yliopistollisen sairaalan erikoissairaanhoidon käyttäjiä varten kehitetty potilastietojärjestelmä, joka on arvioitu useissa Lääkäriliiton tutkimuksissa Suomen parhaaksi potilastietojärjestelmäksi. Myös hoitohenkilöstö on antanut Eskon käyttäjäkokemuksesta hyviä arvosanoja.

Julkisen hallinnon kehittämiskumppani Deloitte Finland arvioi Eskon vuonna 2019 toiminnallisesti ja arkkitehtuuriltaan kustannustehokkaaksi, laadukkaaksi ja parhaaksi Suomessa käytössä olevaksi erikoissairaanhoidon potilastietojärjestelmäksi, joka on mahdollista laajentaa myös perusterveydenhuoltoon.

POPsoten suppeassa poliittisessa ohjausryhmässä on myös päätetty, että sosiaalihuollon järjestelmän vaatimusmäärittely toteutetaan UNA Oy:n, Esko Systems Oy:n sekä POPsoten sote-ict -kokonaisuuden yhteistyönä. UNA on 19 sairaanhoitopiirin, kuntien ja kuntayhtymien omistama yhtiö, joka hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan- ja järjestelmäkehittämisen tehtäviä.

Vaikka kansallinen päätöksenteko sote-uudistuksesta on kesken, Pohjois-Pohjanmaalla palveluja pohditaan jo. Potilas- ja asiakastietojärjestelmien kehittäminen on osa tätä työtä.

Monta hyötyä

Maakunnallinen yhteisratkaisu tehtiin Deloitte Finlandin arvioinnin pohjalta. Julkisen hallinnon kehittämiskumppani Deloitte piti Eskon etuna Esko Systems Oy:n in house -asemaa. Esko Systems on PPSHP:n, Lapin ja Länsi-Pohjan, Soiten ja Kainuun soten, 2M-IT:n sekä Oulun kaupungin omistama yhtiö, joten siltä tehdyt hankinnat voidaan toteuttaa ilman hankintalain mukaista kilpailutusta.

Deloitten mukaan in house -asema tuo hankintateknisiä hyötyjä ja asiakkaille mahdollisuuden vaikuttaa kokonaisuuden jatkokehitykseen ja sen painotukseen.  Deloitte muistuttaa, että ratkaisu vaatii resursoinnin varmistamista Esko Systemsin omaan kehitystyöhön ja alueen osallistamista erityisesti perusterveydenhuollon osalta.

POPsoten rakenneuudistushankkeen sote-ict:n projektipäällikkö Hanna-Leena Saarela toteaa, että nyt tehdyt isot linjaukset ovat hyvä pohja tiivistää yhteistyötä Esko Systemsin ja Unan kanssa.

– POPsote on jatkossa aktiivisesti Eskon tukena ja luomme yhteistyölle selkeät rakenteet.

Saarelan mukaan Eskon kehittäminen yhteiseksi kokonaisuudeksi on nopein tapa edetä kohti yhtenäistä potilas- ja asiakastietojärjestelmää.

– Deloitten arvion perusteella näyttää myös, että valittu ratkaisu on kustannuksiltaan edullisin. Sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon lisäksi on huomioitava, että aluejärjestelmän täyden toiminnallisen laajuuden saavuttamiseksi tarvitaan myös muita täydentäviä hankintoja. Myös kustannusarviota tarkennetaan aluejärjestelmähankkeen edetessä.

Vaihtoehtoina Deloitten arvioinnissa maakunnalliseksi ratkaisuksi olivat erillisjärjestelmä, jossa erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto jatkaisivat eriytyneenä sekä yhden toimittajan, eräänlainen Apotin kaltainen suuri kokonaisratkaisu.  Apotti on Uudenmaan ja erityisesti pääkaupunkiseudun  kuntien sekä HUSin laaja-alainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä.

Saarelan mukaan Deloitten selvitys Eskosta on herättänyt kiinnostusta myös Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä.

Eskon laajentuminen vauhdittuu

Toimitusjohtaja Kaisa-Liisa Harjapää Esko Systemsistä kertoo, että tuotekehitys perusterveydenhuollon tarpeisiin on edennyt hyvin ja saa nyt uutta vauhtia POPsoten päätöksestä.

–  Eskoa on kehitetty koko sen historian ajan toive, tarve ja toiminta -ajatusmallin pohjalta ja aina käyttäjälähtöisesti, koska teemme potilastietojärjestelmän käyttäjiä varten. Pitkään kirkkaana on ollut myös ajatus tehdä järjestelmästä alueelliseen käyttöön sopiva.

Yhtiössä on reilun vuoden aikana tehty valtavasti tuotekehitystä.

– Olemme saaneet jalalle hurjasti uusia, perusterveydenhuollon tarpeet täyttäviä toiminnallisuuksia. Työn alla on esimerkiksi kokonaan uutena toiminnallisuutena raskaudenajan seuranta ja lääkereseptien uusiminen.

Terveydenhuollon Esko on tämänhetkisen aikataulun mukaan käyttöönotettavissa keväällä 2023.

– Hyvinvointialueen käyttöönottojen suunnittelu käynnistyy yhteistyössä POPsote-hankkeen kanssa.

Tiekartta kokonaisuudesta tarkentuu yhteistyönä.

–  Eskoon integroidaan muun muassa suun terveyden sekä sosiaalihuollon järjestelmäratkaisut. Näiden ratkaisujen hankintavalmistelu on alkanut.

Harjapää muistuttaa, että potilastietojärjestelmän kehittäminen palvelee myös OYSin uuden sairaalan toimintaa.

– Tähän liittyen toteutamme Eskoon muun muassa potilashallinnon toiminnallisuudet.

Käyttäjälähtöisesti

  • Esko potilastietojärjestelmää käyttää yli 10 000 terveydenhuollon ammattilaista neljässä eri sairaanhoitopiirissä.

  • Eskoa on käytetty ja kehitetty OYSissa yhdessä käyttäjien kanssa jo yli kaksi vuosikymmentä.

  • Esko ei vain tallenna dataa, vaan tukee terveydenhuollon ammattilaista ja potilaan hoitoprosessia.

  • Järjestelmä on nopea, helppokäyttöinen ja toimintavarma. Siten Esko lisää potilasturvallisuutta.