Akuuttilääkärit tuovat pysyvyyttä päivystykseen

Oulun seudun yhteispäivystyksessä (OSYP) työskentelee muun muassa akuuttilääketieteeseen erikoistuneita lääkäreitä. Heidän ja muiden lääkäreiden tavoite on hoitaa potilaat läpi hoitopolun mahdollisimman hyvin.
Iita Daavittila työskentelee Oulun seudun yhteispäivystyksessä akuuttilääkärinä ja apulaisylilääkärinä. Kuva Tiina Mäki

Oulun seudun yhteispäivystyksessä on työvuorossa vuorokauden ajasta ja viikonpäivästä riippuen yhtä aikaa 6–15 lääkäriä eri erikoisaloilta. Ympäristökuntien terveyskeskuksista ja OYSin eri osastoilta tulevat päivystävät lääkärit tekevät työvuoroja satunnaisesti. Pysyvyyttä päivystyksen toimintaan tuovat säännöllisesti vuoroja tekevien yleislääkäreiden lisäksi kolmivuorotyötä tekevät akuuttilääkärit, joiden päätyö on päivystyksessä.

Apulaisylilääkäri Iita Daavittila kehuu Oulun seudun yhteispäivystyksen lääkäritilannetta.

– Meillä on tosi hyviä ja ammattitaitoisia lääkäreitä; yleislääkäreitä ja erikoisaolojen lääkäreitä. Lisäksi kaikki akuuttilääkäreiden 10 virkaa on täytettynä koko ajan. Erikoisalamme on vetovoimainen ja OSYPin maine akuuttilääketieteen koulutuspaikkana on erinomaisen hyvä, hän sanoo.

“Emme ole lähdössä mihinkään”

Akuuttilääketiede on melko uusi erikoisala, josta valmistuneet lääkärit ovat erikoistuneet päivystykseen. Kuuden vuoden erikoistumisaikaan kuuluu työskentelyä ja syventymistä useilla erikoisaloilla anestesiasta sisätauteihin. Akuuttilääkäri on opiskellut montaa erikoisalaa.

– Akuuttilääkäreiden monipuolinen osaaminen alkaa pikkuhiljaa kumuloitua tänne päivystykseen. Siitä hyötyvät kaikkien erikoisalojen lääkärit. Jos esimerkiksi sisätautilääkärille tulee paljon potilaita, akuuttilääkärit voivat auttaa purkamaan jonoa. Voimme myös ottaa käyttöön uusia, potilaita hyödyttäviä toimenpiteitä. Periaatteessa, mitä vaan ovista tulee sisään, akuuttilääkärin pitää pystyä hoitamaan, kertoo vuonna 2016 akuuttilääkäriksi valmistunut Daavittila.

Ennen akuuttilääkärijärjestelmän luomista päivystyksen toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen oli lähinnä hoitohenkilökunnan vastuulla.

– Perinteisen mallin mukaisesti käy niin, että eri erikoisalojen erikoistuvat lääkärit jättävät päivystystyön erikoistumisen loppuvaiheessa tai valmistuttuaan erikoislääkäriksi siirtyessään osasto- ja takapäivystyksiä tekemään. Akuuttilääkäreiden osalta ajatus on nimenomaan se, että me emme ole lähdössä mihinkään. Yhdessä hoitohenkikökunnan kanssa kehitämme päivystyksen toimintaa ja työskentelemme täällä arjessa erikoislääkäreinäkin.

Asiakkaalle kehittämisen seuraukset näkyvät muun muassa niin, että toiminnat on lokeroitu paremmin ja prosessit eroteltu selkeämmin.

– Asiakkaan näkökulmasta voi vaikuttaa siltä, että aula on rauhallinen ja ettei mitään tapahdu. Viereisessä hoitotilassa, yhden oven takana voi olla kuitenkin useita kriittisesti sairastuneita potilaita, joiden hoitaminen ja käytännössä hengissä pitäminen sitoo hetkellisesti paljon päivystyksen henkilökuntaa ja resurssia, kuvailee Daavittila päivystyksen tilanteita.

”Selviämme mistä tahansa”

Daavittilan työ apulaisylilääkärinä pitää sisällään hallinnollisia töitä, mutta hän tekee vuoroja yhtä lailla myös potilastyössä päivystyksen arjessa.

– Koen, että on pakko pitää kädet savessa sen verran, että ammattitaito kliinisiin työtehtäviin säilyy ja tiedän toiminnan kehittämisen kannalta, mistä on kyse. Inspiroidun työstä!

Daavittilan mielestä päivystys on sairaalan näyteikkuna ja kansalaisten suuntaan päivystyksen toiminta saattaa olla monille ainoa OYSin toimipiste, jossa on koskaan asioinut. Päivystyksessä työskentelyssä erityisen mieluisaa on työn vaihtelevuus; yksikään päivä ei ole samanlainen. Ei yleensä edes samankaltainen. Akuuttilääkärinä saa tehdä nopeita päätöksiä ja erilaisia toimenpiteitä, mutta toisaalta tehdä myös paljon laaja-alaista ajatustyötä, soitella paljon konsultaatioita ja miettiä yhdessä muiden erikoisalojen spesialistien kanssa monimutkaisia tapauksia.

Valtaosa sairaalassa hoidettavista potilaista kulkee päivystyksen kautta. Siksi työssä on tärkeää ja työn edellytys, että päivystyksestä on toimivat yhteydet joka puolelle sairaalaa.

– Avoin ja kehittävä yhteistyö on se, millä voimme toimia potilaan parhaaksi. Tärkeintä on, että yhdessä haluamme hoitaa potilaita koko hoitoketjun läpi mahdollisimman hyvin.

Suurin voimavara raskaassa työssä on päivystyksen työyhteisö. Olemme selvinneet niin monesta vaikeasta vuorosta ja tilanteesta, että minusta tuntuu, että yhdessä selviämme mistä tahansa.

 

Juttusarjan edellisessä osassa Oulun seudun yhteispäivystyksen vs. osastonhoitaja Reetta Rounaja kertoi yhteispäivystyksen toiminnasta ja hoitoon hakeutumisen periaatteista. Päivystyksessä työskentelee monen ammattikunnan eri ikäisiä ammattilaisia, joita yhdistää kyky sietää painetta muuttuvissa tilanteissa. Sarjan ensimmäisen osan voit lukea tästä.