Hyvässä hoidossa

Laatupalkinnot 2022 jaettiin

Julkaistu:

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri jakoi vuosittaiset laatupalkinnot, joilla halutaan kiittää henkilöstöä ja yksiköitä hoidon laadun kehittämisestä ja toiminnan uudista

 PPSHP:n sairaanhoitopiirin perinteisessä laatupalkintokisassa palkitut: Vasemmalta: Johanna Mäentausta, Maarit Niinimäki ja Sanna Ylisaukko-oja, Mira Pohjasenaho sekä Ulla Jämsä ja Eeva-Leena Laru
PPSHP:n sairaanhoitopiirin perinteisessä laatupalkintokisassa palkitut: Vasemmalta: Johanna Mäentausta, Maarit Niinimäki ja Sanna Ylisaukko-oja, Mira Pohjasenaho sekä Ulla Jämsä ja Eeva-Leena Laru

Tänä vuonna palkittiin kolme kehittämishanketta. Kilpailun voittajaksi julistettiinLääkinnällisen kuntoutuksen osaamiskeskuksen sopeutumisvalmennuksen digihoitopolku. Toiseksi tuli OYSiin perustettu naistenklinikan sukusolupankki, jolla varmistetaan yhdenvertaisia hedelmöityshoitoja. Kolmanneksi tuli Oulun seudun yhteispäivystyksessä toteutettu hanke, jolla varmistetaan päivystävän sairaanhoitajan itsenäisen vastaanoton osaaminen.

PPSHP:ssä laatupalkintoja on jaettu jo yli 20 vuotta. Tänä aikana kehittämishankkeita on tuote arvioitavaksi 234. Palkittuja hankkeita on 70, ja kunniamainintoja on jaettu 18 hankkeelle. Vuoden 2022 kehittämistöitä oli arvioitava yhdeksän, niistä kuusi pääsi arviointiraadin syyniin.

Arviointiryhmän puheenjohtaja YTA-koordinaattori Terhi Karjalainen totesi, että arvioidut työt ovat nousseet käytännöstä ajankohtaisena ja tarpeenmukaisena.

–On positiivista, että laadunvarmennukseen ja -seurantaan kiinnitetään huomiota ja kehittämistyötä tehdään sen pohjalta. Hankkeissa näkyy myös selkeästi asiakaspalvelun parantamisen ja kustannustietoisuuden tavoite, Karjalainen sanoi.

Voittoon yltäneessä sopeutumisvalmennuksen hankkeessa luottiin Terveyskylään digihoitopolku, joka tukee potilasta sairautensa hoidossa ja kuntoutumisessa. Digipolku on joustavasti muunneltavissa eri sairausryhmään ja laajennettavissa hyvinvointialueelle. Digihoitopolun videoita, oppaita, linkkejä ja tehtäviä tukee virtuaalinen ryhmätapaaminen. Sähköinen polku on luotu moniammatillisena yhteistyönä.

–Tarvitsimme digihoitopolun perinteisen ryhmävalmennuksen rinnalle, jotta tuen saavutettavuus paranee potilaan toimintakyvystä riippumatta. Pitkien etäisyyksien maakunnassa matka- ja majoituskustannukset voivat myös olla este valmennukseen osallistumiselle, perusteli kuntoutussuunnittelija Ulla Jämsä Lääkinnällisestä kuntoutuksesta.

OYS sukusolupankki perustettiin osaksi naistenklinikan toimintaa nopeasti ja tehokkaasti, kun korkein hallinto-oikeus määräsi julkisen terveydenhuollon antamaan hedelmöityshoitoja yhdenvertaisesti, myös naispareille ja itsellisille naisille.

–Urakka oli iso ponnistus ilman lisäresurssia ja koko yksikkö joutui venymään. Olemme saaneet toiminnan hienosti käyntiin ja lahjasolupankkiin on saatu lahjoittajia niin, ettei meillä ole jonoja hedelmöityshoitoihin, kertoi IVF-biologi Sanna Ylisaukko-oja naisten poliklinikalta.

Päivystävän sairaanhoitajan itsenäinen vastaanotto on vaativaa työtä. Kun toiminta aloitettiin Oulun seudun yhteispäivystyksessä, jokaisen työtä tekevän osaaminen varmistettiin. Sittemmin osaamista ei ole varmistettu.

–Hankkeessa luotiin yhdessä Mediecon kanssa sähköinen tentti ja kliinisiin näyttöihin sähköinen lomake, jonka jokainen itsenäistä vastaanottoa tekevä sairaanhoitaja on suorittanut. Tentti ja näytöt annetaan kolmen vuoden välein ja näin varmistetaan hoitajan vahva osaaminen, sanoi sairaanhoitaja Mira Pohjasenaho somatiikan päivystyskeskuksesta.