Päivystyshoitoa tarpeen ja kiireellisyyden mukaan

Oulun seudun yhteispäivystyksessä hoidetaan akuutteja ja henkeä uhkaavia terveysongelmia, joiden hoidon aloittamista ei voi siirtää seuraavalle päivälle perusterveydenhuoltoon.
kuva Martta Häyrynen

Sairastun äkillisesti, krooninen sairaus pahenee tai joudun vaikkapa tapaturmaan virka-ajan ulkopuolella tai viikonloppuna. Mistä saan hoitoa ja kuka minua hoitaa? Tämä on ensimmäinen osa juttusarjasta, jossa Oulun seudun yhteispäivystyksen ammattilaiset kertovat päivystykseen hakeutumisen periaatteista ja työstään akuuttipotilaiden parissa.

Oulun seudun yhteispäivystys OSYP on auki vuorokaudesta ja viikonpäivästä riippumatta Oulun kaupungin ja 12 ympäristökunnan asukkaiden päivystyksellistä hoitoa varten. Päivystyksen resurssien halutaan kohdentuvan akuutissa hoidon tarpeessa oleville potilaille. Tämän varmistamiseksi hoidon tarve ja kiireellisyys pitäisi arvioida jo ennen päivystykseen hakeutumista, jolloin hoidettavaksi saapuisi vain todellisessa tarpeessa olevia potilaita.

Yhteispäivystyksen vs. osastonhoitaja Reetta Rounaja kertoo, että ensimmäisen hoidon tarpeen arvioinnin tekee päivystysavun puhelimeen vastaava hoitoalan ammattilainen. Päivystysavun numero on valtakunnallinen 116117. Hätätilanteissa tulee soittaa hätänumeroon 112.

– Päivystysavun ammattilainen arvioi tilanteen ja antaa neuvoja. Puhelun aikana soittaja voidaan esimerkiksi ohjata etsimään hoito-ohjeita Terveyskylän Päivystystalosta, jossa on paljon tietoa, sanoo Rounaja.

Akuutit ja henkeä uhkaavat hoidetaan

Päivystyksen tilat sijaitsevat OYSin ensimmäisessä kerroksessa rakennuksen pohjoisosassa. Sisäänkäynti A1 on lähellä uuden sairaalan rakennustyömaata. Koronatestiin puolestaan saavutaan erillisestä ovesta K1.

– Koronatestiin voi varata ajan ja se on suotavaa, mutta ilman ajanvaraustakin voi tulla. Yli 16-vuotiaiden näytteenottoon saavutaan K1-sisäänkäynnin kautta, kertoo Rounaja.

Päivystyksen sisäänkäynnillä A1 asiakkaita on vastassa hoitohenkilö, joka ohjaa mahdolliset koronapotilaat ja epäilyt eri aulaan odottamaan hoidon tarpeen arviota.

Päivystyksessä potilaita ei hoideta tulojärjestyksen, vaan kiireellisyyden mukaan. Kiireellisyysarvion tekee vastaanottava sairaanhoitaja, joka tarvittaessa konsultoi lääkäriä.

– Vaikka päivystykseen saapuva on soittanut päivystysapuun, hoidon tarpeen arvio tehdään vielä uudelleen, sillä puhelun perusteella on vaikea tehdä täydellistä arviota, Rounaja kuvailee.

Päivystyksen on tarkoitus tarjota palveluja akuuteissa ja henkeä uhkaavissa tilanteissa. Se ei toimi esimerkiksi hoidon varapaikkana. Potilaat, joiden terveysongelmat voidaan hoitaa paikallisissa terveyskeskuksissa virka-aikoina, ohjataan odottamaan seuraavaa arkipäivää.

– Päivystyksellisen hädän hetkellä vaivoja ei tule kuitenkaan vähätellä, vaan hakeutua hoitoon viipymättä, sanoo Rounaja.

Työympäristönä päivystys

Yhteispäivystyksessä työskentelee monen ikäisiä, eri pituisen akuuttihoitotyön kokemuksen omaavia ammattilaisia. Heitä yhdistää paineensietokyky, jota tarvitaan alati muuttuvissa tilanteissa.

– Päivystyksen toimintaa on pyritty vuosien aikana kehittämään niin, että jokainen potilas voidaan hoitaa yksilöllisesti. Myös tiloja on muokattu niin, että kiire ei näy aulassa odottavalle. Esimerkiksi ambulanssipotilaita suojataan ylimääräisiltä katseilta ja meillä on parempi työrauha, selittää Rounaja päivystyksen kehitystyötä.

Hänen mukaansa päivystyksen työ on henkisesti raskasta. Työntekijöiden pitää kestää muutoksia, jatkuvaa liikehdintää ja ennalta arvaamaton potilasmäärä.

– Päivystyksessä on töissä hyvä miksaus monenlaisia ammattilaisia, hän toteaa.