Ulla Isopahkala, Helena Liimatainen, Annamaija Saastamoinen
Helena Liimatainen (vas.) on Tulevaisuuden sote-keskus -kehittämishankeen projektisuunnittelija. Ulla Isopahkala on PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelija ja Annamaija Saastamoinen on OLKA Oulun järjestökoordinaattori.
Asiakkaiden kokemuksia ja tietoja hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä. Meneillään olevan sote-uudistuksen tavoitteena on kehittää ihmislähtöisiä palveluja ja parantaa niiden saatavuutta. Toinen tärkeä painopiste on palvelujen uudistaminen yhteistyössä asiakkaiden, palvelun käyttäjien kanssa.
Oulun yliopistollisessa sairaalassa on ollut jo parin vuoden ajan käytössä toimintamalli, jossa hyödynnetään asiakkaiden kokemuksia. Käytössä on Pohjois-Pohjanmaan kokemustoimintamalli, jossa kokemustoimija tuo kehittämiseen arvokasta arjen asiantuntijuutta ja elämänkokemuksista syntynyttä viisautta. Asiakkaiden kokemustieto täydentää, syventää ja laajentaa ammattilaisten ammatillista osaamista ja elävöittää tutkimustietoa. Tämä auttaa ymmärtämään, näkemään ja tekemään asiat uudella tavalla.
Käytössä oleva kokemustoimintamalli kehitettiin vuosina 2018-2020 yhteistyössä järjestöjen ja Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalle -hankkeen kanssa. OYSin kokemustoimijat ovat valtakunnallisen mallin mukaisesti tehtävään koulutettuja henkilöitä, jolla on omakohtaista tai läheisen kokemusta pitkäaikaissairaudesta, vammasta tai vaikeasta elämäntilanteesta.
Myös Pohjois-Pohjanmaan sote-uudistustyössä on otettu käyttöön koko soten, pelastustoimen, sidosryhmien ja järjestöjen yhteinen innovaatio- ja testausyhteistyömalli, jossa yhtenä keskeisenä periaatteena on asiakkaiden osallistaminen ja mukaan ottaminen kehittämistyöhön. Mallia kuvataan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen yhteiskehittämisen sivulla tarkemmin. Yhtenä esimerkkinä yhteiskehittämisen toimintatavoista on kokemustoimijoiden hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä.
Kokemustoimija tuo asiakkaan ja potilaan näkökulmaa kehittämistyöhön ja lisää asiakasymmärrystä hoito- ja palveluprosessiin. Palvelukokonaisuuksien, hoitoprosessien ja -ketjujen kehittäminen on jatkuvaa, vaativaa, kokonaisvaltaista ja monialaista työtä, jota sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään.
Kehittämisen keskiössä ovat aina tarpeiden määrittelyt, seuranta ja arviointi, mikä edellyttää vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Uudet ratkaisut vaativat sekä asiakkaiden ja potilaiden että ammattihenkilöstön välistä vuoropuhelua, näkökulmien huomioimista, yhteensovittamista. Vain näin lopputulos voi olla kestävä, toimiva ja tuottaa sujuvia, tehokkaita palveluita, hoitoketjuja ja palveluprosesseja.
Kokemustoimijan osaamista hyödynnetään OYSissa palvelu- ja hoitoprosessien kehittämisessä ja erilaisissa kehittämis-, testaus- ja arviointitehtävissä. Yhtenä onnistuneena esimerkkinä on Terveyskylän digihoitopolulle kehitetty tekonivelpotilaan digihoitopolku, jossa OYS Oulaskankaan sairaala oli mukana.
Kliinisen hoitotyön asiantuntija Oulaskankaalta toteaakin mukana olevalla videolla, että kokemustoimijan mukaan ottamisella oli erittäin suuri merkitys potilasdigihoitopolun kehittämisessä, koska potilaille haluttiin tuottaa toimiva materiaali.
Kokemustoimija toimii ammattilaisen rinnalla kehittämistyössä, jolloin puhutaan jaetusta asiantuntijuudesta. Molemmat osapuolet antavat oman asiantuntijuutensa käyttöön yhteisen päämäärän hyväksi. Tavoitteena on lisätä ja parantaa hoidon laatua, asiakasymmärrystä sekä kehittää toimivia hoito- ja palvelupolkuja asiakkaista ja potilaita varten.
OLKA Oulu on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa. OLKA-piste löytyy yliopistosairaalan avohoitotalon aulasta. Kokemustoimijan tilaaminen OYSin erilaisiin kehittämistehtäviin on helppoa järjestökoordinaattori Annamaija Saastamoisen kautta.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023 sote-uudistuksen myötä. Muutos on hyvä mahdollisuus yhdenmukaistaa käytäntöjä myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestöyhteistyöhön liittyen.
Pohjois-Pohjanmaalla sosiaali- ja terveysjärjestöjen kokemustoiminnan hyödyntämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa on kehitetty Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Hyvinvointialueuudistuksessa on tarpeen levittää ja kehittää edelleen jo hyväksi koettua kokemustoimintamallia osaksi perustason sosiaali- ja terveyspalveluita.
Kokemustoimintaan liittyvän hyvinvointialueen järjestöyhteistyön tavoitteena ovat ihmislähtöiset, asukkaiden tarpeisiin vastaavat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Kokemustoiminnan saaminen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestöyhteistyön toimintamalliksi edellyttää kuitenkin yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Tarvitaan eri osapuolten roolien, vastuiden ja yhteistyökäytäntöjen sekä prosessien määrittelemistä ja selkeyttämistä. Sosiaali- ja terveyspalveluilta yhteistyö edellyttää vastuuhenkilöiden nimeämistä sekä toimivia järjestöyhteistyön rakenteita. Käytännön yhteistyö vaatii myös erilaisten toimintamalliin liittyvien dokumenttien valmistelua. Tämä työ on nyt päässyt vauhtiin.
Toimintamallin valmistelun rinnalla kokemustoimijoiden hyödyntämistä pilotoidaan parhaillaan perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa Oulunkaaren kuntayhtymän (Simo, Pudasjärvi, Ii, Utajärvi, Vaala) mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Valmistelun ja pilotoinnin pohjalta syntyy materiaalia Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestöyhteistyön toimintamallia varten, josta näillä näkymin saadaan päättäjien linjauksia syksyllä 2022.
