Professori Tarja Pölkin johtamassa tutkimuksessa pureudutaan vastasyntyneiden kivun arviointiin. Tutkimus etsii digiratkaisuja lapsipotilaiden kivun hoidon tueksi.

Pienimmät vauvat ovat haasteellinen sekä haavoittuvin ja heikon potilasryhmä. He eivät itse pysty arvioimaan kipuaan. Käytössä olevat kipumittarit auttavat antamaan luotettavaa tietoa, mutta niiden rinnalle tarvitaan uusia ratkaisuja, jotta kipu voitaisiin tunnistaa mahdollisimman varhain.

Kipuaistimuksia kokeva hermosto kehittyy jo 20. raskausviikolla, mutta ei ole ehtinyt kypsyä riittävästi, jos lapsi syntyy ennenaikaisesti.  Professori Tarja Pölkki Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksiköstä kertoo, että ennenaikaisesti syntyneet ovat täysaikaisia herkempiä kivun haittavaikutuksille.

Hoitamaton kipu varhaisvaiheessa voi aiheuttaa haittoja sekä altistaa kivun kroonistumiselle. Etenkin tehohoidossa oleville vastasyntyneille riittämätön kivunlievitys voi jättää elinikäisen jäljen lapsen mieleen ja kipujärjestelmään.

– Tästä syystä meidän on löydettävä vastasyntyneiden kivunarviointiin uusia menetelmiä. Emme pysty välttämään kaikkia kipua tuottavia hoitotoimenpiteitä, ja nyt tarvitaan tutkimusnäyttöä myös uusista tehokkaista kivunlievitysmenetelmistä, Tarja Pölkki korostaa.

Multimodaaliset menetelmät

Pienen potilaan kivun hoidon lähtökohtana on, että vain havaittu kipu voidaan hoitaa tehokkaasti, jolloin apuna hyödynnetään multimodaalisia menetelmiä. Kivun arvioinnissa käytetään sensoriikkaa vitaalisten ja aivotoimintojen mittaamiseksi sekä luodaan algoritmejä kivun varhaiseen tunnistamiseen.

–  Kivun hoidossa lääkkeettömät menetelmät ovat turvallisia eikä niihin liity sivuvaikutuksia. Niitä voidaan käyttää aina kaikissa kipua tuottavissa tilanteissa. Lisäksi lääkkeetöntä kivunhoitoa voivat myös vanhemmat käyttää ohjattuna.

Teknologian avulla halutaan tunnistaa kommunikoimaan kykenemättömien, kriittisesti sairaiden vauvojen kipua mahdollisimman varhain ja tutkia digiratkaisujen vaikuttavuutta osana lääkkeetöntä hoitoa.

Vastasyntyneiden kipua tutkitaan lähi-infrapunaspektroskopian (NIRS) ja lihassähkökäyrän (EMG) avulla. Näitä tuloksia verrataan NIAPAS- (Neonatal Infant Acute Pain Assessment Scale) ja PIPP-R (Pain Profile Revised) kipumittarien tuloksiin. Kipumittarit perustuvat pääosin potilaan käyttäytymisen havainnointiin.

–  Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että NIRS-mittauksessa esimerkiksi kantapääpistos tai laskimokanylointi aiheuttavat muutoksia vastasyntyneen hemodynamiikassa eli veren virtauksessa aivokuorella.

EMG-laite mittaa lihasjännitystä, kuten kasvojen ilmeitä, kun anturit asetetaan molempien kulmakarvojen alueelle ja otsaan. On todennäköistä, että vastasyntynyt kurtistaa kulmiaan, kun kokee kipua. Täten tutkimusryhmä kerää tietoa, miten ilmiötä voisi hyödyntää kivun arvioinnissa.

Lisäksi käytetään vauvan rintakehälle tulevaa sensoria, joka mittaa sydämensykettä, verenpainetta, hengitystä ja happisaturaation muutoksia.

–  NIRS-mittauksissa olemme kiinnostuneet myös aivojen glymfaattisesta puhdistusjärjestelmästä, jota ei ole aiemmin tutkittu vastasyntyneillä, Tarja Pölkki toteaa.

Yritysyhteistyötä

Yritysyhteistyössä Kipuwex Oy:n kanssa tutkimus selvittää vauvan sydämen sykettä ja sen vaihteluväliä, sydänsähkökäyrää, hengitystiheyttä, ääntä, liikettä, lihasjäntevyyttä, ihon lämpötilaa ja sähkönjohtavuutta. Näiden parametrien avulla yrityksen laitteen ohjelmisto laskee matemaattisen algoritmin pohjalta koettua kipua.

–   Toivomme, että voisimme tulevaisuudessa hyödyntää tekoälyä tunnistamaan vastasyntyneen kipua sen ennaltaehkäisemiseksi.

OYSin vastasyntyneiden teho-osastolla tutkitaan myös Nucu-alustan vaikuttavuutta kipuun ja kivuliaasta toimenpiteestä toipumiseen. Alustalle voidaan äänittää vastasyntyneen äidin sydämen sykettä, jolloin vauva kuulee äidin sykkeen ja tuntee sydämen värähtelyt, kuten sikiöaikana kohdussa.

Päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tulevien kouluikäisten lasten vanhemmille on jo testattu Buddy HealthCaren kehittämää mobiilisovellusta, jonka odotetaan vähentävän lasten kipua, ahdistusta ja pelkoa sekä lisäävän vanhempien tyytyväisyyttä. Sovellus valmistaa vanhempaa lapsen leikkaukseen. Tutkimusaineisto on kerätty OYSista ja sitä analysoidaan parhaillaan.

Lisäksi tutkimuksessa kehitetään 5–9-vuotiaille verinäytteenottoon tuleville lapsille moniaistista luontokokemusta, joka toteutetaan NordLabin tiloissa uudessa sairaalassa. Lapsille luodaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa luontoelämys, jossa hyödynnetään pohjoisen luonnon erityispiirteitä.

–   Moniaistisen ja osittain virtuaalisen intervention arvioidaan vähentävän lapsen kipua, pelkoa ja ahdistusta paremmin kuin normaalissa verinäytteenoton tilanteessa tapahtuu, Tarja Pölkki sanoo.

Pölkki korostaa, että kukaan ei tee tutkimusta yksin, vaan hankkeessa tehdään moniammatillista ja -tieteistä yhteistyötä etenkin lääketieteen sekä tieto- ja sähkötekniikan tutkijoiden kanssa.

Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö Terttu on tukenut hanketta 20 000 euron apurahalla. Tert­tu-sää­tiö tu­kee ter­veys­tie­teellis­tä tut­ki­mus­ta, ke­hit­tää ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lu­ja se­kä jär­jes­tää ja tu­kee alan kou­lu­tus­ta.