Tutkimus & opetus

Tutkija tähtää hoidon paranemiseen

Julkaistu:

Syöpätautien erikoislääkäri Jussi Koivunen tekee tutkimusta potilastyön ohessa. Näin hän etsii uusia ratkaisuja syövän voittamiseksi ja kehittyy itse lääkärinä.

 Jussi Koivunen tutkii näytteitä mikroskoopilla.
Erikoislääkäri Jussi Koivuselle potilaiden kohtaaminen on tärkeää, mutta niin on myös sen rinnalla tehtävä tutkimuskin.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa aloitettiin viime vuonna lähes 300 uutta tutkimusta. Osa niistä on sairaalan erikoislääkäreiden tutkimuksia, jotka tehdään arjen hoitotyössä, yhteistyössä potilaiden kanssa. Näiden kliinikkotutkijoiden lisäksi Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tehdään lääketieteellistä tutkimusta, joissa etsitään uusia ja tehokkaampia ratkaisuja sairauksien hoitamiseksi ja voittamiseksi.

Jussi Koivunen tekee paljon kliinikkotutkimusta, koska siten voidaan parantaa potilaiden hoitoa.

–  Voimme tutkimuksen kautta tarjota potilaille uusia hoitomuotoja, joka ei vielä ole edenneet kansallisesti hyväksytyksi hoidoksi. Tutkimus potilastyössä kehittää myös koko hoitoyksikköä ja voimme tehdä työtämme entistä paremmin potilaan parhaaksi.

Kliinikkotutkijan työ kiehtoo Koivusta, koska hänellä on vahva halu kehittää hoitoa. Häntä ajaa eteenpäin myös oma kehittyminen: Hän haluaa olla parempi lääkäri.

Tutkimus tuo erikoislääkärin normaaliin arkeen kiinnostavaa perspektiiviä. Usein arjen lääkärintyössä nousee esiin haasteita, joihin ei ole vielä ratkaisuja. Näitä haasteita Koivunen haluaa ratkaista syventymällä ratkaisun löytämiseen tutkimuksen kautta.

– Tutkimuksen ja potilastyön yhdistäminen antaa mahdollisuuden katsoa hoitoa laajemmin. On todella palkitsevaa nähdä, jos voin tutkimuksen kautta tehdä potilaalle hyvää. Myös oma kasvu lääkärinä palkitsee.

Vuosien tutkimustyö on tuonut Koivuselle mahdollisuuden olla mukana kansainvälisissä ja maailmanlaajuisissa tutkimuksissa. Hän kokee sen kehittävänä.

–  Ennen kaikkea merkityksellistä on se, että saan olla tekemässä työtä, jonka avulla syöpähoito on entistä laadukkaampaa, parempaa ja tehokkaampaa.

Sairaalassa tehdään paljon lääketutkimusta, siihen osallistuu myös Koivunen. Uudet lääkkeet ovat huomattavan kalliita.

–  Syöpälääkkeiden testaaminen tuo potilaan saataville uusia, kalliita ja mahdollisesti tehokkaampia lääkkeitä, joita ei ilman lääkeyhtiön tutkimussponsorointia oli mahdollista saada arjessa käytettäväksi.

Monipuolisesti erilaista tutkimusta

Koivunen on vuosikausia tehnyt keuhkosyöpään ja uusien immunologisten syöpien lääkehoidon tutkimusta.

–  Olen myös mukana lääketieteen teknologian tutkimuksessa esimerkiksi sähköisten oireseurantakyselyjä kehittämällä.

Koivunen kertoo, että tutkimuskäyttöön kerätään poliklinikalla paljon näytteitä ja biomarkereita, joita tunnistamalla pyritään estämään eri syöpien kehittyminen vakavammaksi. Koivusella on myös oma tutkimuslaboratorio, jossa hän etsii kokeellisilla malleilla uusia hoitomuotoja.

–   Tutkijan tehtävä on minulle enemmän rakas harrastus kuin työ, hän naurahtaa.

Uusia hoitoja tulee koko ajan

Kymmenessä vuodessa ymmärrys syöpätautien perusmekanismista on edennyt paljon. Näin on Koivusen mukaan pystytty kehittämään täsmälääkkeitä, jotka vaikuttavat tiettyyn kohteeseen syöpäkasvaimessa.

– Lääkehoitojen osalta on menty paljon eteenpäin, mutta myös syövän diagnostiikka, etenkin varhaisdiagnostiikka on myös kehittynyt huomattavasti. Uusien lääkkeiden osalta olisi nyt tärkeää tutkia, miten niitä järkevästi käytetään.

Paljon on silti vielä työtä jäljellä.

–  Enemmänkin olisi voinut tapahtua, mutta positiivista on, että vaikka kehitysaskeleet ovat pieniä, niitä tulee jatkuvasti.

Potilaat mukana mielellään

Pohjoissuomalaiset ihmiset ovat myötämielisiä erilaisiin tutkimuksiin. Vain harva kieltäytyy.

–  Moni potilaista motivoituu tutkimukseen helposti, vaikka se ei toisikaan helpotusta hänelle itselleen, mutta voi tulevaisuudessa parantaa hoitoa.

Uudet tutkimukset vuonna 2020

  • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä alkoi viime vuonna 296 uutta tutkimushanketta.
  • Näistä 20 prosenttia on potilastyössä tehtävää kliinistä tutkimusta ja 7 prosenttia lääketutkimusta.
  • Muuta lääketieteellistä tutkimusta eli yliopistotutkimusta on 37 prosenttia kaikesta tutkimuksesta.
  • Hoito- ja terveystieteellisen tutkimuksen osuus on 8 prosenttia.
  • Ammattikorkeakoulun ja ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden osuus on 21 prosenttia ja muuta tutkimusta on 7 prosenttia.