OYS yliopistosairaaloista paras tuottavuudessa

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) selvisi koronavuodesta 2020 hyvin, vaikka vaurioitakin tuli. Tuottavuudessa OYS oli vuonna 2019 yliopistosairaaloista paras.
Leikkausjonot kasvoivat korona-aikana OYS:ssa

Poikkeuksellisesta vuodesta 2020 selvittiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hyvin, vaikka vaurioitakin on tullut. Tuottavuudessa OYS oli vuonna 2019 yliopistosairaaloista paras.

Sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma sanoo, että toiminnallisesti ja taloudellisesti koronatilanne on pidetty hyvin hallussa. Tyytyväisyyteen on myös toinen syy: THL:n ennakkotiedot vuosilta 2015–2019 kertovat, että vuonna 2019 OYSin tuottavuus oli 6 prosenttia parempi kuin muissa yliopistosairaaloissa ja potilaiden vaikeusaste 22 prosenttia korkeampi kuin keskimäärin Suomessa.

Esimerkiksi KYS:aan verrattuna OYSin tuottavuus on 10 prosenttia korkeampi, vaikka potilaiden hoidon vaikeusaste on sama.

– Olen erittäin ylpeä organisaatiostamme ja henkilöstöstämme, joka poikkeuksellisina aikoina on kaikin mittarein onnistunut epidemian hillinnässä ja hallinnassa. Ylpeitä voimme olla myös siitä, että viiden viime vuoden aikana olemme menestyneet myös tuottavuusvertailussa, Ilkka Luoma kiittää.

THL:n vertailu sisältää ennakkotiedot viime vuodelta: Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet kaikissa viidessä yliopistosairaalassa, mutta OYSissa tuotokset (hoitoepisodit) ovat kasvaneet selvästi enemmän kuin kustannukset.

Vuoden 2019 vertailussa OYSin episodituottavuus on ohittanut selvästi aiemmin vertailussa kärkipaikkaa pitäneen TAYS:n tuottavuustason. OYSissa potilaiden vaikeusaste on erittäin korkea, mikä osaltaan kuvaa Pohjois-Pohjanmaan hoidonporrastuksen toimivuutta.

PPSHP on asettanut tuottavuustavoitteeksi yhden prosentin vuodessa. Yliopistosairaalan tuottavuus on lisääntynyt viidessä vuodessa 4 prosenttiyksikköä. Toteutuneen kehityksen valossa tämä kunnianhimoinen tavoite on saavutettavissa.

– Meidän ei pidä jäädä lepäämään laakereille ja hyristä tyytyväisyydestä, mutta voidaan sanoa, että meillä tuottavuus on kehittynyt erittäin edullisesti eikä meillä ole kansallisessa vertailussa hävettävää. Meillä on nyt näyttöjä siitä, että kehittämistyömme etenee hyvin.

Korona kurittaa

Vaikka korona vaikuttaa vahvasti kuluvan ja ehkä ensi vuodenkin toimintaan, sairaanhoitopiirin johtajan mukaan PPSHP:ssä on onnistuttu kaikin mittarein epidemian hoidossa, ehkäisyssä ja potilastyössä.

– Normaalissa erikoissairaanhoidon perustehtävässäkin olemme onnistuneet keskimääräistä paremmin.

Tammi-lokakuun aikana lähetteiden määrä on laskenut lähes 10 000:lla, mutta toisaalta sähköisiä konsultaatioita on tullut satoja enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten.

Maaliskuun lopussa THL ennusti, että korona iskee lujaa ja tarvitaan kaksinkertainen määrä tehohoitopaikkoja koronan kukistamiseksi.

– Varauduimme supistamalla kiireetöntä operatiivista toimintaa, pääasiassa ortopediasta. Siten saimme leikkaussali- ja anestesiahoitajia tehohoitokoulutukseen.

Kauhuskenaariot epidemiasta eivät toteutuneet, joten toukokuussa OYSissa aloitettiin paluu normaaliin kiireettömään erikoissairaanhoitoon ja ylläpidettiin koronavalmiutta.  Valmiuden kasvattamaa uutta hoitovelkaa ehdittiin jo kuroa pienemmäksi kesän aikana.

– Kun meillä oli jo viime vuodelta purettavaa hoitovelkaa ja jono kasvoi uudelleen epidemiavarautumisen takia, ei ole outoa, että meillä oli elokuussa Suomen viidenneksi pisin keskimääräinen hoitoon pääsyn määräaika.

Vaurioita muita vähemmän

Epidemia on kurittanut, mutta PPSHP on selvinnyt pienemmin vaurioin kuin moni muu sairaanhoitopiiri.  OYSin erityisvastuualueella kaikki käynnit vähenivät tammi-elokuussa 0,7 prosenttia, kun koko Suomessa vastaava luku oli keskimäärin 3,3 prosenttia, kertovat Kuntaliiton tilastot.

Hoitopäivät supistuivat keskimääräistä vähemmän kuin koko Suomessa. OYSin luku oli -6,5, melkein kolme prosenttia vähemmän kuin valtakunnassa keskimäärin.  Kun leikkausten määrä pieneni sairaalassa 6,6 prosenttia, vastaava luku Suomessa oli 14,3.

OYSin erityisvastuualueella kaihileikkaukset kasvoivat 5,7 prosenttia, kun valtakunnan keskiarvo oli -20. Vaikka tekonivelleikkauksia siirrettiin koronavalmiuden takia, ne vähenivät OYSin alueella vain 4,2 prosenttia, kun valtakunnan keskimääräinen luku oli -14,3.

Merkittävää on se, että pohjoisen yliopistosairaalan alueella toimintatuotot kasvoivat tammi-elokuussa 2 prosenttia, kun valtakunnassa pudotus oli keskimäärin 1,9 prosenttia. Tuotot kasvoivat enemmän kuin kulut.

– Hoitojonot ovat kasvaneet ja toiminta kärsinyt, mutta olemme päässeet vähäisemmin vaurioin verrattuna muihin yliopistollisiin sairaaloihin. Iso kiitos henkilöstölle, että se on jaksanut näinä epävarmuuden aikoina, Ilkka Luoma päättää.