Osuuskunta Tervia on osoittautunut menestystarinaksi, jonka toimintamalli turvaa erikoissairaanhoitoa Pohjois-Suomessa.

Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunta Tervian ja sen tytäryhtiö, Tervia osaajat Oy:n toiminta alkoi kaksi vuotta sitten. Osuuskunnan tarkoitus on loiventaa eläköitymisen ja osaamisen keskittymisen vaikutuksia sekä turvata erikoissairaanhoidon jatkuvuutta etenkin pohjoisen pienemmissä sairaaloissa.

Tervian kasvu on ollut hurja. Liikevaihto oli ensimmäisen puolen vuoden jälkeen 0,5 miljoonaa euroa, nyt se on 1,5 miljoonaa euroa.  Erikoislääkäreitä oli alussa mukana 29, nyt maakunnissa käy kolminkertainen määrä osaajia. Erikoisaloja on mukana yli 20.

–  Uusia lääkäreitä on tullut myös tälle vuodelle, toteaa toimitusjohtaja Erja Jaatinen.

Tervia kokoaa erikoisalakohtaisia osaajapooleja ja toimittaa erikoislääkäripalveluita sinne missä niitä kulloinkin tarvitaan. Lääkärien työskentely osuuskunnassa perustuu vapaaehtoisuuteen.

–  Onnistumisen tarinan olemme Terviasta tehneet, ja meistä on tullut kansallinen esikuva. Vastaavia toimintoja oli jo ennen meitä, mutta ne eivät ole menestyneet samalla tavalla. Meidät tunnistetaan ja tunnustetaan esikuvana, iloitsee osuuskunnan lääketieteellinen johtaja Heikki Wiik.

Yhä useampi OYSin erikoislääkäri ajaa satoja kilometrejä auttamaan kollegoitaan vaikkapa Lapin keskussairaalaan. Pääosa niistä osaajista, jotka olivat mukana alussa, ovat yhä mukana.

– Meillä on myös lääkäreitä, jotka ovat osuuskuntatyön ansiosta saaneet vakituisen viran keskussairaalassa. Tavoitteemme, että erikoisosaamista jäisi maakuntaan, on tältä osin toteutunut, Jaatinen sanoo.

Heikki Wiik kertoo, että lisäansioiden lisäksi erikoislääkäreitä osuuskuntatyössä kiehtoo se, että keskussairaalatyö on mielenkiintoista vaihtelua arkeen. Pienissä sairaaloissa tunnelma on erilainen ja osaajat otetaan erittäin hyvin vastaan.

Merkittävä motivaatiotekijä on myös se, että osuuskunnassatöitä voi tehdä juuri niin paljon kuin itse haluaa eikä yhtään enempää. Tätä kautta mukaan on tulossa myös eläköityneitä lääkäreitä, joilla on työkykyä ja työhaluja.

–  Palautteesta käy myös ilmi se, että lääkärit haluavat aidosti auttaa kollegoitaan vaikkapa Kainuussa. He kokevat, että lähipalvelu on parasta potilaan palvelua eikä kaikkea pidä eikä voi keskittää yliopistosairaalaan, Jaatinen täydentää.

Tiivistä yhteistyötä

Jaatisen ja Wiikin mukaanTervianmenestyksen taustalla on Pohjois-Suomessa tehty tiivis ja pitkäaikainen yhteistyö sairaanhoitopiirien ja erikoisalojen kesken.

–  Pohjois-Suomessa on tehty poikkeuksellisen tiivistä yhteistyötä, koska meidän on ollut pakko sitä tehdä pitääksemme osaamista pohjoisessa. Me tunnemme toisemme hyvin ja luottamuksen kautta uudet ratkaisut on otettu nyt hyvin vastaan sen jälkeen, kun osuuskunnan hyödyt ovat konkretisoituneet, Wiik sanoo.

Jaatinen muistuttaa, että Tervian hallitus koostuu sairaanhoitopiirien ylimmästä johdosta, joten sitoutuminen toimintaan on vankkaa. Kaikki sairaanhoitopiirit käyttävät palveluja.

Uusia osaajia tarvitaan

Tällä hetkellä urologia, onkologia ja verisuonikirurgia ovat Tervian liikevaihdolla mitattuna suurimmat erikoisalat. Keskussairaalat tarvitsivat lisää jaettua osaamista silmätauteihin, neurologiaan ja psykiatriaan.

–  Näille aloille osuuskuntakaan ei pysty tarjoamaan tarvittavaa määrää osaamista. Kansallinenkin psykiatrien tarve on huutava, mutta on meillä sentään muutama psykiatrikin työtä tekemässä, Jaatinen kertoo.

Tervia pyrkii vastaamaan kysyntään, joka lisääntyy väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun sekä lääkäreiden eläköitymisen takia. Tulevaisuudessa lääketieteellisten koulutuksen uudistus vaikuttaa myös osaajien saatavuuteen.

Wiik sanoo, että lääketieteellisen yhteisvalinnat ovat nyt pelottavana peikkona edessä. Oulun lääketieteellinen saattaa täyttyä eteläsuomalaisista opiskelijoista, jotka palaavat aikanaan takaisin etelään.

– Erikoistumisuudistuksesta puolestaan seuraa se, että meillä tulee yhä enemmän erikoistuvia etelästä. Se on toki mainio asia, mutta pelkona on, ettei meille aikanaan jää riittävästi erikoislääkäreitä. Haasteet Pohjois-Suomen erikoisosaamisen turvaamiseksi ovat lähivuosina kovemmat kuin nyt, Wiik uskoo.

Erja Jaatinen toivoo, että jatkossa osuuskunnassa työskentelisi myös hoitajia, puheterapeutteja, psykologeja jne.  Tervian visiona on, että osuuskunta voisi jakaa kokonaisia tiimejä päivätyöhön maakuntiin. Tervian toimijat toivovat myös, että osuuskunta voisi laajentua päivystystoimintaan.

Kilpailukykyinen toimija

Terveydenhuollon markkinassa osuuskunta Tervia on ollut kilpailukykyinen toimija yksityissektorin rinnalla. Osuuskunta työskentelee yritystoiminnan periaatteiden mukaan, vaikkakin minimaalisella työntekijämäärällä, sillä Erja Jaatinen on osuuskunnan ainoa palkattu työntekijä.

Toiminnassa pidetään kiinni julkisen terveydenhuollon vastuusta ja laadusta, mutta yksityissektorin toiminnasta pitäisi ottaa joitain ratkaisuja mukaan. Yksi niistä olisi kannustava palkkaus.  Julkinen terveydenhuolto noudattaa kaikilta osin terveydenhuollon laatukriteereitä, joita ovat vaikuttavuus, tehokkuus, turvallisuus, oikea-aikaisuus, asiakaslähtöisyys ja tasa-arvo.

–  Yksityissektoria kaikki nämä laatukriteerit eivät koske, mutta meillä olisi opittavaa yksityissektorilta etenkin asiakaslähtöisyydessä ja tehokkuudessa, Heikki Wiik toteaa.