Anja Ylitalo sai vaikean uniapnean selättämiseksi CPAP-kokomaskin. Yksilöllisen hoidon tukena on myös uniapnean digihoitopolun palvelut.
Väsymys ja voimattomuus toivat Anja Ylitalon erikoissairaanhoitoon Oulaskankaan sairaalaan. Uniapnea oli kehittynyt pikkuhiljaa vuosien varrella, mutta sitä ei osattu etsiä, koska Anjalla on muitakin sairauksia. Anjan poika huomasi äitinsä vierailulla, että tällä on toistuvia yöllisiä hengityskatkoksia ja Anja hakeutui terveyskeskuksen kautta Oulaskankaalle uniapneatutkimuksiin.
– Uniapnean digihoitopolulle minut liitettiin jo ennen kuin tulin ensimmäiselle vastaanottokäynnille. Silloin jaksoin täyttää vain esitietolomakkeen ja kyselyt, mutta nyt käytän sitä aktiivisesti, Anja Ylitalo kertoo.
Digipolku tukee hoitoa
Digihoitopolut ovat valtakunnallisen Terveyskylä.fi -palvelusta löytyviä terveydenhuollon sähköisiä kanavia, jotka täydentävät perinteistä sairaanhoitoa ja vastaanottokäyntejä. Ne ovat terveydenhuollon ammattilaisten tekemiä potilasturvallisia palveluja, joista saa tietoa sairauden hoidosta ja itsehoito-ohjeita. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä sähköinen hoitopolku on tehty jo 22 eri potilasryhmälle ja lähes vastaava määrä polkuja on kehitteillä.
Anja Ylitalo sai uniapneahoitajalta hyvän perehdytyksen hoidossa käytettävän CPAP-laitteen käyttöön. Laite puhaltaa huoneilmaa pienellä ylipaineella, ja tätä ilmaa hengitetään kasvoille asetettavan nenä- tai nenä-suumaskin kautta. Ylipaine estää hengitysteiden tukkeutumista unen aikana ja näin parantaa unen ja elämänlaatua sekä uniapnean aiheuttamia terveyshaittoja.
Itsehoitoon apua
Digihoitopolku, johon Oulaskankaan hoitotiimi Anjan heti hoitosuhteen alussa liitti, on ollut positiivinen kokemus.
– Sähköiseltä polulta olen saanut lisäopastusta nenä-suumaskin käyttöön ja huoltoon. Polulla on tietoa ja opastusvideoita, jotka ovat tulleet tarpeeseen nyt myöhemmin. Aluksi olin valtavan väsynyt, kärsimätön ja keskittymiskyvytön, eikä kaikki uniapneahoitajan kertoma tieto hoidosta tahtonut upota. Olen nyt myöhemmin kerrannut ja opetellut laitteen käyttöä rauhassa kotona.
Digihoitopolku on käytettävissä vuoden ajan hoidon aloittamisesta. Anjalla se on ollut tukena helmikuusta alkaen.
– Onneksi aikaa on jäljellä, koska olen vasta nyt alkanut käyttää itsehoito-osioita. Ravitsemuksesta ja liikunnasta siellä on tarkkaa asiantuntijatietoa, paljon parempaa kuin netistä hakemalla saa. Nyt kun vireystaso laitteen avulla on selvästi noussut, digipolkukin kiinnostaa enemmän. Polulta löytyy uutta tietoa aina, linkkejä on valtavasti.
Iso hyöty on myös se, että Anja on pystynyt kysymään hoitajalta mieltään askarruttavista asioista polun kautta. Vastaukset ovat tulleet usein saman päivän aikana.
– Eikä vastauksia tarvitse koneella odotella, vaan niistä tulee aina ilmoitusviesti puhelimeeni.
Digipolulla tehdään myös oirekyselyjä, joita on helppo täyttää. Sairaalasta tulee myös viesti, jos CPAP-laitteen säätöjä muutetaan. Anjan laitteen toimintaa ja hänen unen laatua seurataan etäyhteyksin sairaalassa.
– Minä vaan nukun hyviä yöunia kotona ja sairaalassa seuraavat untani ja laitteen toimivuutta. Eikö ole kätevää, Anja Ylitalo naurahtaa.
Yksilöllistä ohjausta saa edelleen
Oulaskankaan sairaalassa upiapnean digihoitopolku on ollut käytössä vuoden ajan. Kaikki potilaat kutsutaan polulle ja suurin osa potilaista ottaa polun käyttöön. Niille, jotka eivät voi tai halua käyttää sähköistä kanavaa, tarjotaan puhelinasiointia ja vastaanottoja, aina kun hoidon tilanne sitä vaatii.
– Pääasia on, että potilas saa laadukasta ja monipuolista hoitoa ja ohjausta. Sähköinen palvelu ei korvaa yksilöllistä ohjausta, vaan täydentää sitä, unihoitaja Hanna-Kaisa Lumiaho toteaa.
Potilailla hoitoon valmistautuminen alkaa digipolun kautta hyvin. Hoitajan mukaan moni tulee ensimmäiselle vastaanotolle hieman valmiimpana, rauhallisempana ja vastaanottokykyisempänä, kun tietoa on voinut saada ennakkoon digihoitopolulta. Sähköisen palvelun etuna on se, että sen kautta tietoa hoidosta voi jakaa valmiina enemmän kuin mitä vastaanotolla pystyy.
Lumiahon mukaan sähköistä palvelua kehutaan siitä, että ohjausmateriaali on kattavaa ja polulta löytyy selkeitä ohjeita hoidon eri vaiheisiin. Hoitajien näkökulmasta myös viestiosio on koettu hyväksi.
– Aina ei tarvitse soitella tai kirjoittaa pitkiä kirjeitä, vaan pystymme tietyissä tilanteissa ohjaamaan potilasta ketterästi viestitellen, Hanna-Kaisa Lumiaho sanoo.