Uutiset

Suomen ensimmäinen tähystyksellinen HIPEK-leikkaus tehty OYSissa

Julkaistu:

Oulun yliopistollisessa sairaalassa OYSissa tehtiin huhtikuussa Suomen ensimmäinen tähystyksellinen HIPEK-leikkaus. HIPEK on hoitomenetelmä, jossa leikkauksen yhteydessä vatsaonteloon annetaan solunsalpaajahoito.

 Suomen ensimmäinen tähystyksellinen HIPEK-leikkaus tehty OYSissa

HIPEK, eli intraperitoneaalinen hyperterminen kemoterapia, tarkoittaa leikkauksen yhteydessä vatsaonteloon annettavaa solunsalpaajahoitoa. Kyseistä hoitomuotoa hyödynnetään erityisesti umpilisäkelähtöisen limaa tuottavien kasvainten ja umpilisäke- ja paksusuolisyöpien hoitoon, kun syöpä on levinnyt vatsakalvolle. Toimenpiteessä saadaan paikallisesti vatsaonteloon suurempi pitoisuus solunsalpaajaa verrattuna suonensisäiseen annosteluun. OYS on HUSin rinnalla ainut sairaala Suomessa, jossa tehdään vatsakalvolle levinneiden syöpien HIPEK-hoitoja.

HIPEK-leikkauksia on tehty OYSissa vuodesta 2013 lähtien. ”Sytoreduktiivista kirurgiaa, eli leikkauksia, jossa vatsakalvolle ja sisäelinten pinnoille levinnyt syöpä poistetaan tekemällä elinpoistoja ja -typistyksiä sekä kuorimalla kaikki ne alueet vatsakalvosta, jossa tautia nähdään, tehdään OYSissa 1–3 päivänä viikossa. HIPEK-hoitoja annetaan näiden leikkausten yhteydessä vuosittain noin 40–50 kertaa”, kertoo vatsaelinkirurgian erikoislääkäri Marjo Koskela OYSin Vatsakeskuksesta.

Huhtikuun 8. päivänä OYSissa moniammatillinen tiimi teki pioneerityötä, kun ensimmäistä kertaa Suomessa potilaalle tehtiin kokonaan vaativa tähystyksellinen vatsan alueen syöpäleikkaus ja HIPEK-hoito samalla kertaa.

Pioneerityötä kansallisella tasolla

”Tähystyksellinen sytoreduktiivinen leikkaus ja HIPEK-hoito eroavat avoleikkauksesta erityisesti haavojen koon ja asetelman puolesta. Tähystysleikkauksessa vatsaonteloon saadaan näkyvyys pienistä 5–12 millimetrin haavoista. HIPEK-hoitoa annettaessa myös letkusto ja lämpöanturit viedään vatsaonteloon näistä pienistä tähystysrei’istä”, kertoo Koskela. Avoleikkauksessa potilaalle tulee pidempi haava keskivatsalle usean pienen haavan sijaan.

OYSin ensimmäinen tähystyksellisesti leikattu potilas kuului kansainväliseen mahasyöpätutkimukseen (PERISCOPE II), jossa vatsakalvolla olevan taudin pitää olla hyvin rajatulla alueella, jotta hoitoa voidaan antaa. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, onko tilanteessa, jossa mahalaukun syöpä on levinnyt vatsakalvolle, mahdollista parantaa potilaiden ennustetta HIPEK-hoidolla. Tutkimuksessa HIPEK-hoito voidaan antaa joko avoimesti tai laparoskooppisesti, eli tähystyksellisesti.


Moniammatillista hoitoa

Radikaali sytoreduktiivinen leikkaus yhdistettynä HIPEK-hoitoon on hoitomenetelmänä haastava ja sen toteuttaminen vaatii laajan moniammatillisen tiimin, tehohoitovalmiuden ja osaavan henkilökunnan vuodeosastolla. Toimenpide on useimmiten pitkäkestoinen, keskimäärin jopa 9 tuntia, ja potilas on tehohoidossa vähintään vuorokauden leikkaushoidon jälkeen. Hoito sairaalan vuodeosastolla voi kestää jopa 3 viikkoa.

Potilaan soveltuvuutta sytoreduktiiviseen kirurgiaan ja HIPEK-hoitoon arvioidaan aina yksilöllisesti. Esimerkiksi potilaan yleinen terveydentila, ikä sekä syövän levinneisyys ovat seikkoja, jotka vaikuttavat potilasvalintaan. Vaativa vatsaelinkirurgia yhdistettynä solunsalpaajahuuhteluun on raskas hoito hyväkuntoisellekin potilaalle. Oikein kohdennettuna hoito voi kuitenkin antaa arvokkaita lisävuosia.

Tähystyksellisiä HIPEK-hoitoja on mahdollista tehdä OYSissa myös jatkossa, mutta suurimmalle osalle vatsakalvoille levinnyttä syöpää sairastavista potilaista tähystyksellinen leikkaus ja HIPEK-toimenpide ei sovellu.