Blogi

Oman näköinen elämä

Julkaistu:

 Oman näköinen elämä

Satu Kangas

Kirjoittajana toimii POPsote-hankkeessa projektikoordinaattorina. Hän koordinoi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen ikääntyvien palvelujen kehittämisohjelmaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

POPsoten Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa on käynnissä viisi kehittämisohjelmaa. Näistä yksi on ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma. Ikäohjelman parissa on lokakuusta 2020 lähtien osa- tai kokoaikaisesti työskennellyt 15 Pohjois-Pohjanmaan sotejärjestäjäorganisaatioiden nimeämää asiantuntijaa eli aluekehittäjää. Alueellista kehittämistyötä koordinoi koko tulevan hyvinvointialueen mittakaavassa projektikoordinaattori Satu Kangas Koillismaalta Kuusamosta. Kehittämisohjelman työskentely on edennyt suunnitelmallisesti ja sitä ohjaa maakunnallinen sparrausryhmä.

Kehittämisohjelmalle on määritelty viisi kärkiteemaa. Kaikkia niitä yhdistää pohjoispohjalaisen ikäihmisen oman näköisen elämän mahdollistaminen omassa asuinympäristössään.

 

Yksi viidestä tärkeästä kärkiteemasta ja -tavoitteestamme on rakentaa yhteinen keskitetty asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli, mikä takaa asiakkaalle tarvittavan tiedon ja avun yhden yhteydenoton taktiikalla. Ei toki niin, että yksittäiseltä työntekijältä liki mahdottomia tietovarastoja vaadittaisiin vaan niin, että meidän tehtävä- ja työnjakomme sekä teknologian tuoma apu on maksimaalisesti hyödynnettävissä ja kaikille selvä.

Tämän vuoden kehittämistyössä tulevan hyvinvointialueen yhtenäisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin painopisteenä on hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukeva asiakas- ja palveluohjaus ennen säännöllisiä palveluja. Asiakkaalle annettavan ohjauksen keskiössä on hänen tarpeensa ja elämäntilanteensa sekä hänen ja hänen lähiverkostonsa voimavarat.

Tarvittava apu ja tuki järjestetään monitoimijaisesti. Tarkoittaen sitä, että apu ja tuki ei löydy aina sotepalveluista vaan aika usein mielekkäämmin esimerkiksi kolmannen sektorin ja kuntien hyvinvointia tukevista palveluista.  Edellä kuvattuja uusia toimintatapoja pilotoidaan loppuvuoden aikana lähes kaikilla Pohjois-Pohjanmaan alueilla.

 

Toisena isona kärkitavoitteena meillä onkin kokeilla ja mahdollistaa uusia toimintatapoja, joiden avulla ikääntyvä voi asua oman näköistä elämää kotona.  Useampi kunta on ottanut POPsotehankkeen mahdollistamana käyttöönsä järjestelmät, joiden avulla on voitu tarjota etäkuntoutusta ja etäkotihoitoa asiakkaille joko yksilöllisesti tai ryhmässä.

Yhdessä mallinnetaan niin etäkuntoutuksen kuin kotikuntoutuksenkin toimintatapoja – käsikirjoja ammattilaisten työn tueksi syntyy. Syksyn aikana testataan myös uudenlaisia lääkerobotteja, sähköisiä lukkoja sekä yöhoivakameraa. Uusilla välineillä lisätään turvaa kotiin, mutta myös voidaan keventää työntekijän taakkaa ja ruuhkaa.

Uutuuksina haluaisimme nähdä myös monipuoliset ja ikäystävälliset asumisympäristöt, jotka tukevat ikäihmisiä monilaisissa elämäntilanteissa. Hankkeen yhteydessä lisätään monipuolisten asumismahdollisuuksien kehittämistietoutta sekä edistetään monitoimijaista keskustelua edistyksellisen asumispolitiikan vahvistamiseksi.

 

Kolmantena kärkiteemana on mallintaa ja laajentaa laadukas kotisairaalatoiminta koko tulevalle hyvinvointialueelle. Laadukkaasti toimivassa kotisairaalassa ei asiakas tule huomaamaan, milloin hän saa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon tai ensihoitotason palvelua – hän saa ne kaikki samassa ”paketissa” silloin, kun hän niitä tarvitsee ja niistä hyötyy.

Kotisairaalatoiminta on sairaalatasoista hoitoa, joka viedään ihmisen kotiin ja on vaihtoehto osastohoidolle. Kotisairaalalla tuetaan kotona asumista. Asiakkaita voivat olla esimerkiksi suonensisäistä lääkehoitoa tarvitsevat infektiopotilaat tai esimerkiksi saattohoitopotilaat. Ikäihmisten – ja varsinkin muistisairaiden – toimintakyvylle pitkät päivystysmatkat tai sairaalajaksot aiheuttavat monesti isoja vahinkoja ja lisäkuormitusta.

On erittäin tärkeää kehittää asiantuntijoiden työnjakoa, konsultointikäytäntöjä sekä resursseja niin, että sekä iäkkäälle itselleen että palvelujärjestelmälle turhat päivystys- sekä sairaalakäynnit jäävät väliin ja tarvittava apu ja hoito mahdollistetaan kotona ja hoivakodissa.

Kotisairaalatyöryhmä on suunnitellut kotisairaalapilotin, johon kuuluu myös tilannekeskustoiminta. Tilannekeskuksen on tarkoituksena vastata virka-ajan ulkopuolella tapahtuvaan konsultointiin. Pilotin aikana toteutetaan uudenlaista yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, ensihoidon ja sosiaalitoimen kanssa.

Pilottialueeseen kuuluvat PPSHP:n Oulaskankaan sairaalan lisäksi peruspalvelukuntayhtymä Kallio, peruspalvelukuntayhtymä Selänne, Oulaisten kaupunki ja sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, jotka tekevät yhteistyötä yli organisaatiorajojen.

 

Loistavia kärkiteemoja, eikö? Jotta ne tulevat todeksi, tarvitaan riittävä ja osaava henkilöstö niin ikäihmisten palveluihin kuin koko sotekentälle. Riittävyyttä taataan muun muassa sillä, että alalle on vetoa ja alalla on pitoa – kaikissa nykyisissä ammattiryhmissä kuin myös uusissa tehtäväkuvissa.

Ikäohjelmassa on etsintäkuulutettu pohjoispohjalaisen vanhustyön veto- ja pitovoimat, ja niitä etsitään yhdessä 500 ammattilaisen kanssa joka puolella tätä laajaa tulevaa hyvinvointialuettamme.  Ohjaavana periaatteenamme on myös tarjota välineet tehdä muutoksia ja kehittää kärkiteemojen parissa laadukkaampia ja vaikuttavampia toimintakäytäntöjä.

Oikea osaaminen on merkittävä työväline. Ikäohjelman mahdollistamana alueen ammattilaiset saavat erilaisia koulutuksia lisäämään osaamista mm. kuntoutumista edistävässä hoitotyössä, asiakkaan yleistilan arvioinnissa ja konsultoinnissa, palliatiivisessa hoidossa, etäkotikäyntityön toteuttamisessa, kinestetiikassa sekä muistisairaan kohtaamisessa. Useiden erilaisten yhteistyökuvioiden kautta tiivistämme myös yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Sieltä ne meidän tulevaisuuden osaajat tulevat.

 

Viides kärkiteemamme on tiedolla johtaminen. Meillä on jo käytössä ja käsissämme yksi merkittävä tiedolla johtamisen työkalu, RAI-toimintakykyarviointijärjestelmä.  Vanhuspalvelulaki edellyttää, että viimeistään huhtikuusta 2023 alkaen hyvinvointialueen on käytettävä RAI-arviointivälineistöä iäkkään toimintakykyä ja palveluntarvetta arvioitaessa. RAI on näppärä väline: samalla kun se tuottaa tärkeää tietoa asiakkaan tilanteeseen, se kerää tietoja laaduntarkkailuun, asiakasrakenteeseen, palvelujen vaikuttavuuteen ja hyvinvointialueen kykyyn vastata palveluntarpeeseen. Tätä tietoa meidän tulee vain opetella entistä tehokkaammin ja ennakoivammin hyödyntämään.

Ikäohjelman ja sotepalvelustrategian yhteistyönä on talven ajan osallistettu alueen asiantuntijoita määrittelemään eri palvelujen myöntämisperusteita. Tämän työn tueksi saamme loppukesästä myös kattavan kansalliseen vertaiskehittämiseen istuvan kotihoidon nykytila-analyysin kaikista kunnista ja kuntayhtymistä.

Kesätauon jälkeen jatkamme samaan malliin: yhdessä, osallistaen, kannustaen ja kyseenalaistaen – tavoitellen rohkeasti uutta. Kehittämistyön pitää herättää keskustelua – tunteitakin. Tervetuloa mukaan!