Alueellisuus kriisinhoidon vahvuutena  

Terttu Savolainen

Terttu Savolainen on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja.

Kun takana on pian puolitoista vuotta koronaepidemiaa, uskaltanee jo sanoa, että Pohjois-Pohjanmaalla on onnistuttu pitämään epidemia hyvin aisoissa. Kovalta sairaalakuormitukselta on vältytty, koulut ovat voineet olla pääosin lähiopetuksessa ja tartuntaketjut on katkaistu nopeasti.  

Yhteiskunnan kriittiset palvelut on onnistuttu pitämään hyvällä tasolla. Menestystarinasta on kiittäminen erinomaista jäljitystyötä, nopeita karanteenitoimia, kansalaisten vastuullista käyttäytymistä ja ennen kaikkea toimivaa viranomaisyhteistyötä.  

Olemme oppineet, että kriisillä on laajat vaikutukset – se lamauttaa yhteiskunnan nopeasti. Se ei vaikuta vain terveydenhuoltojärjestelmään, vaan myös talouteen, kulttuuri- ja elinkeinoelämään, harrastuksiin ja ihmisten kanssakäymiseen – lähes kaikkeen.  

Olemme saaneet konkreettisen tuntuman siitä, miten laajamittainen kriisinhallinta vaikuttaa arkipäivän elämäämme. Tiedämme käytännön tasolla, mitä onnistunut epidemian hoito vaatii ja mitkä ovat kriisinhoidon menestyksen avaimet.  

Kriisin jälkihoitona tulee yhdessä pohtia, miten meidän tulisi koronavuoden oppien valossa varautua alueellisesti jatkossa. Myös lainsäädäntöä on kehitettävä edelleen, jotta kriisien kielteisiä vaikutuksia voidaan vähentää ja toimia kohdentaa paremmin.  

 

Onneksi Pohjois-Pohjanmaalla oli ennalta luotuja yhteistyörakenteita. Pohjois-Suomen valmiustoimikunta kokoontui säännöllisesti, Kainuuseen ja Jokilaaksojen alueille oli perustettu valmiusfoorumit. Varautumista, kriisitilanteita ja verkostoitumista oli harjoiteltu etukäteen alueellisilla maanpuolustuskursseilla sekä alueellisilla ja toimialakohtaisilla valmiusharjoituksilla. Tälläkin hetkellä on käynnissä väestönsuojeluun ja evakuointiin keskittyvä POHJOINEN21-valmiusharjoitus. 

Kriisityön alkaessa alueellamme oli hyvät puitteet yhteiselle ponnistukselle. Valmiit rakenteet aktivoitiin ja uusien verkostojen luominen tarpeeseen oli saumatonta. Työnjako ja kommunikaatio sairaanhoitopiirin, aluehallintoviraston, kuntien ja muiden toimijoiden kesken on toiminut erinomaisesti.  

Alueen tuntemusta on hyödynnetty, tilannekuvia koottu ja tietoa jaettu tasapuolisesti eri toimijoille. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaman koordinaatioryhmän viikoittaiset kokoukset ovat olleet keskeisessä roolissa alueellisissa torjuntatoimissa. 

 

Koronapandemia osoitti tärkeäksi kytkeä viranomaisten lisäksi elinkeinoelämä ja järjestöt vahvemmin osaksi alueellisen varautumisen yhteistyörakenteita ja -verkostoja. Kansalaisilla on korkeat odotukset vastuullisilta toimijoilta ja palveluiden tuottajilta poikkeavissa tilanteissa. 

Koronapandemia jatkuu eikä epidemia ole vielä ohi Suomessakaan. Yllätyksiä voi mahtua loppukiriimme. Kaikkea ei voi harjoitella tai ennakoida, mutta etukäteen luodut rakenteet, joustavuus, kyky yhteistyöhön ja matalat raja-aidat viranomaisten välillä luovat alueelliselle varautumiselle pohjan, josta on pidettävä huolta myös jatkossa.  

 

Terttu Savolaisen kolumni on julkaistu 2/2021 Pohjanpiirissä.