Yhtenäiset opit tuleville lääkäreille

Miten lääkäri tutkii muistihäiriöistä potilasta tai kuumeista lasta? MEDigi-hanke on yhtenäistänyt lääketieteen opetusta, joka on saanut yhteisen sähköisen tietovarannon.

Lääketieteen ja hammaslääketieteen perusopetusta kehittänyt kansallinen MEDigi-hanke on päättymässä vuodenvaihteessa. Hankkeen johtajan, työelämäprofessori Jarmo Reposen mielestä tavoitteeseen on päästy: lääketieteen ja hammaslääketieteen opetuksessa tehdään nyt kansallista yhteistyötä oppiaineittain.

Konkreettinen esimerkki tuloksista on sähköinen tietovaranto tieteen tietotekniikan keskuksen palvelimella, jossa on muun muassa oppimateriaaleja, luentokalvoja, tallennettuja luentoja tai tenttejä, jotka tekijä on halunnut jakaa muille opettajille. Tietovarannossa olevaa materiaalia voi vapaasti käyttää lääketieteen alojen opetuksessa.

Hankkeen päätyttyä lääketieteelliset tiedekunnat jatkavat kansallista verkostoitumista. Yhteistä tietovarantoa ylläpidetään ja kehitetään.

Reponen kertoo, että moniulotteisen MEDigi-hankkeen yksi juonne on pilottiyhteistyö PPSHP:n ja Esko-potilastietojärjestelmän kanssa.

– Eskoa käytetään neurologian opetuksessa harjoitusympäristönä. Oppimistehtäviä voi Eskossa tehdä turvallisesti ilman, että varsinaisessa potilastietojärjestelmässä olevat tiedot tulisivat avatuiksi.

Harmonisoinnille oli tarvetta

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Oulun yliopiston vetämä MEDigi-hanke alkoi vuonna 2018. Kansallinen koulutuksen arviointiyksikkö oli tätä ennen suositellut, että lääketieteellisten tiedekuntien oppisisällöt tulisi saada yhtenäisemmiksi.

MEDigissä tavoite oli kehittää ja harmonisoida lääkärien ja hammaslääkärien koulutusta valtakunnallisesti. Alan opettajien digiopetuksen taitoja ja opiskelijoiden digivalmiuksia tuli parantaa.

– Hankkeen myötä on muun muassa luotu kansalliset kriteerit sähköisten terveyspalvelujen koulutukseen, eli esimerkiksi mitä asioita opiskelijoille pitäisi opettaa sähköisestä potilaskertomuksesta tai etävastaanoton pitämisestä.

MEDigissä on tehty mittava työ 49 eri työryhmän, noin 400 henkilön sekä viiden lääketieteellisen ja neljän hammaslääketieteellisen tiedekunnan voimin. Kaikissa työryhmissä tehtiin kansallista yhteistyötä oppiaineittain: tiimit miettivät, mikä heidän oppialallaan on keskeistä sisältöä, ja toimenkuvasta riippuen ne tuottivat oppi- ja arviointimateriaalia.

Jarmo Reponen korostaa, että hanke on kehittänyt muutakin kuin sähköisiä materiaaleja ja digiosaamista. Lääketieteen ja hammaslääketieteen opetuksesta valtaosa on käytännönläheistä ja annetaan pienryhmissä. Monelle oppiaineelle on luotu valtakunnalliset arviointikriteerit ja oppimistavoitteet.

– On tärkeää huomata, että kaikilla aloilla on harmonisoitu ja tehty töitä oppisisällön yhtenäistämiseksi. Mikä on perusopetuksen ydinainesta vaikka kirurgiassa tai neurologiassa: se on ollut iso taustatyö.

MEDigi-hanke osui Reposen mukaan murrosaikaan kahdellakin tavalla.

– Covid-pandemia pakotti tekemään digiloikan, opetuksessa päästiin suoraan hyödyntämään kehitteillä olevia asioita. Lisäksi tuli voimaan laki potilastietojen toisiokäytöstä. MEDigi-hanke haki ensimmäisenä Suomessa Findatan luvan yliopistojen yhteiselle tietojen opetuskäytölle ja alkoi harjoitella uuden lainsäädännön mukaista aineiston hyödyntämistä.