Tiedote

Pohteen vuoden 2025 talousarviota valmistellaan tiukoin reunaehdoin

Julkaistu:

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen aluevaltuusto kokoontui seminaariin Rokualle 13.−14.5.2024. Seminaarin tavoitteena oli syventyä Pohteen talouden ja toiminnan tilanteeseen ja kehysriihen vaikutuksiin sekä linjata ratkaisuja tulevan vuoden talousarviovalmisteluun.

Seminaarissa aluevaltuusto kuuli hyvinvointialueiden talouteen ja toimintaan liittyvät terveiset valtiovarainministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hyvinvointialueuudistuksen voimaantulosta lähtien talouden haaste on ollut kaikilla hyvinvointialueilla yhteinen. Muutosohjelmia on valmisteltu ja alettu toteuttaa eri alueilla. Uudistamisessa ollaan eri vaiheissa.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tilanne ei ole hyvinvointialueiden aikana huonontunut, vaikka julkisesta keskustelusta voisi toista päätellä. Sote ei ole kriisissä, mutta uhkakuvia on näkyvissä. Uudistamista tarvitaan, korostaa osastopäällikkö Kari Hakari sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Talouden lisäksi myös toimintaympäristöön liittyy merkittäviä haasteita, kuten työntekijöiden saatavuus ja ikääntyvä väestö. Nämä kaikki ovat toimineet hyvinvointialueiden muutoksen ajureina.

– Osaajien ja osaamisen riittävyys on edellytys toimiville, vaikuttaville ja turvallisille terveydenhuollon palveluille. Kustannusten kasvun hillintä onnistuu ainoastaan, jos osaajia on riittävästi. Nykyinen sairaala- ja päivystysverkko ei tue tätä tavoitetta, sanoo lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Ministeriöiden puheenvuoroissa tuotiin esiin hyvinvointialueiden talouden merkittävää vaikutusta julkisen talouden tasapainoon, muutosohjelmien onnistunutta toimeenpanoa sekä toimien kohdentumisen ja vaikutusten huolellista arviointia. Myös valmistautumista lainsäädännön tuleviin muutoksiin pidettiin ministeriöissä tärkeänä.

– Vuosi 2024 näyttää koko maassa huomattavan alijäämäiseltä. Erityisesti haasteena on ostopalvelu- ja vuokratyökustannusten kasvu sekä kansallinen palkkaratkaisu. Alijäämien kattamiseen ei ole tulossa lisää aikaa. Valmistautuminen tuleviin säädösmuutoksiin on syytä aloittaa alueella, toteaa osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä.

Kehysriihen linjaukset tiukentavat taloustilannetta entisestään

– Talouden tilanne on jo aiemmin ollut tiukka, ja kehysriihen linjaukset tuovat meille lisähaasteen. Ensi vuotta suunnitellaan erittäin tiukoin talouden reunaehdoin. Vuoden 2024 talousarvioon sisältyvät noin 90 miljoonan euron säästöt. Tämän hetken arvio on, että vuoden 2025 talousarvioon tarvitaan noin 75–85 miljoonan tasapainotustoimet. Lisäksi tarvitaan lainanottovaltuus. Kehysriihen vaikutukset ja rahoituslaskelmien päivitykset pudottavat rahoitusta merkittävästi myös vuosina 2025–2026, muistuttaa hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma.

Seminaarissa aluevaltuusto kuuli kehysriihen vaikutuksista myös Pohteen palveluihin ja evästi jatkovalmistelua. Kehysriihen linjaukset tulevat toteutuessaan vaikuttamaan muun muassa Oulaskankaan ja Raahen sairaaloiden toimintaan. Lisäksi niillä on vaikutuksia moniin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Linjausten aikaansaamia muutostarpeita käsitellään Pohteen päätöksentekoelimissä vaiheittain. Suunnitelmat tarkentuvat lainsäädännön edetessä.

Hallintosääntöä päivitetään, pohjoinen yhteistyö syvenee

Aluevaltuusto otti kantaa myös hallintosäännön valmisteluun. Pohteen organisaatiota ja poliittista toimielinjärjestelmää tarkastellaan ja hallintosääntöä uudistetaan ensi valtuustokautta varten. Uudistusta varten on nimetty luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuva valmisteluryhmä. Seurantaryhmänä toimii aluehallituksen kokouspiiri täydennettynä aluevaltuustoryhmien puheenjohtajilla. Uudistamiselle nähdään tarvetta.

Lisäksi aluevaltuusto kuuli selvityshenkilö Hannu Juvosen puheenvuoron yhteistyön ja erikoissairaanhoidon työnjaon kehittämismahdollisuuksista Pohjois-Suomen yhteistyöalueella (YTA). Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden muodostamalla alueella on solmittu yhteistyösopimus, jota päivitetään ja yhteistyötä syvennetään. Erikoissairaanhoidon työnjakoa kehittämällä pyritään vastaamaan paremmin hoidon laadun, yhdenvertaisuuden ja potilasturvallisuuden vaatimuksiin, hallitsemaan taloutta ja turvaamaan henkilöstön riittävyys ja osaaminen.