Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui neljänteen kokoukseensa 30.5.2022. Aluevaltuuston puheenjohtajana toimii Kai Pajala. Valtuusto kuuli ajankohtaiskatsaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja pelastustoimen palvelutasopäätöksen valmistelusta, talouden perusteista sekä henkilöstön saatavuudesta. Valtuusto käsitteli myös sidonnaisuusilmoituksia, vuoden 2021 arviointikertomusta ja tilinpäätöstä sekä vuoden 2022 talousarviota.

Kohti tasapainoista hyvinvointialuetta

Miten huolehdimme hyvinvointialueen tasapainoisesta taloudesta siten, että yhdenvertaisuus ja uudistuksen muut tavoitteet toteutuvat ja lakisääteiset palvelut turvataan? Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma kävi läpi talouden reunaehtoja ja kokonaiskuvaa. Muutos on suuri, kun suoriteperusteisesta talous- ja johtamisjärjestelmästä siirrytään tarveperusteiseen raamibudjettiin.

Hyvinvointialueen valtiolta saama rahoitus pohjautuu pääosin väestön palvelutarpeeseen. Vuoden 2023 budjetti perustuu siirtyviin kustannuksiin. Tarveperusteiseen rahoitukseen siirrytään seitsemän vuoden siirtymäajalla. Epävarmuutta liittyy rahoituksen määräytymistekijöihin ja niiden mahdollisiin muutoksiin. ICT-muutoskustannukset ovat korkeat, samoin merkittäviä kustannuksia aiheuttavat palkkaharmonisointi ja uuden sairaalan rakentaminen. Myös lainanottovaltuuden rajaus edellyttää merkittävää talouden tasapainotusohjelmaa.

– Nyt on katsottava tulevaisuuteen ja uskallettava uudistaa palveluja. Laadukkaiden ja yhdenvertaisten palveluiden varmistamiseksi joitain palveluita on supistettava samalla kun toisaalle investoidaan.

Seuraavaksi vuorossa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja toimialueiden toimenpide- ja muutosohjelmien laatiminen ja hyväksyminen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma rakentuu strategian pohjalle

Mikä muuttuu ja missä meidän on hyvinvointialueella onnistuttava, jotta saavutamme toimivat, yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut siten, että talous pysyy tasapainossa? Näihin kysymyksiin pureudutaan sote-järjestämissuunnitelmassa, jonka laatimista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto esitteli.

Sote-palvelut järjestetään kuudella alueella. Uudistuva palveluverkosto koostuu kotona ja arkiympäristössä tapahtuvasta tuesta ja palveluista, yhteisistä palveluista, sote-keskusten palveluista sekä sähköisistä palveluista. Ihminen ja hänen tarvitsemansa palvelut ovat järjestämissuunnitelman keskiössä.

Järjestämissuunnitelma muodostaa vuosien 2023–2025 muutosohjelman. Suunnitelmaa työstetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tärkeitä sidosryhmiä ovat henkilöstö, yrittäjä- ja muut järjestöt sekä kuntien ja alueiden edustajat.

Järjestämissuunnitelmaa käsitellään tulevaisuus-, yhdyspinta- ja turvallisuuslautakunnissa, aluehallituksessa ja aluevaltuustossa, jonka on tarkoitus päättää asiasta 17.10.2022.

Mitkä ovat hyvinvointialueen talouden perusteet?

Strategia- ja talousjohtaja Anu Vuorinen kertoi hyvinvointialueen talouden suunnittelusta, joka pohjautuu aluevaltuuston hyväksymään strategiaan.

Uuden organisaation mukainen kustannusrakenne otetaan käyttöön heti vuonna 2023. Ensimmäisen vuoden tasapainotusohjelma on vähintään 50 miljoonaa euroa. Pidemmällä aikavälillä tasapainoinen talous edellyttää pysyvää kustannustason hillintää ja vuotuista tuottavuusohjelmaa.

Ennakointi on tarpeen, ja hyvinvointialueen on varauduttava muun muassa kansallisen rahoituksen muutoksiin, henkilöstön palkkatason nousuun, ostopalvelujen hintojen korotuksiin ja muutoskustannuksiin. Haasteiden lisäksi on myös aitoja mahdollisuuksia, kuten uusi organisaatio, vahva tiedolla johtaminen ja yhteistyö.

Henkilöstön saatavuus haastaa

Johtajaylihoitaja Merja Meriläinen ja sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto kertoivat henkilöstön saatavuuden haasteista. Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköityy suuri määrä sote-ammattilaisia. Muun muassa hoitajista ja sosiaalityöntekijöistä on pula.

Oppilaitokset tai mikään yksittäinen taho ei voi ratkaista alan veto- ja pitovoimaa. Ratkaisuja ovat muun muassa työolosuhteiden parantaminen ja työtä tukeva johtaminen. Työntekijöiden näkökulma on otettava vahvemmin huomioon ja heidän on oltava mukana tekemässä muutosta. Palvelurakenteen on oltava oikein suunniteltu.

Palvelutasopäätös pelastuspalveluiden järjestämisen pohjana

Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos on Suomen viiden suurimman joukossa. Pohjois-Pohjanmaalla hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä yhdistyy kaksi pelastuslaitosta, Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset. Vt. pelastusjohtaja Petteri Jokelainen esitteli pelastustoimen palvelutasopäätöksen valmistelua. Palvelutasopäätös perustuu pelastustoimen kansalliseen strategiaan ja hyvinvointialuestrategiaan.

Mitä hyötyä on sote-palveluiden yhteensovittamisesta?

Kirsti Ylitalo-Katajisto esitteli Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin integraatioselvitystä. Selvityksessä yhdistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakastiedot ja pyrittiin selvittämään, mistä suurimmat kustannukset syntyvät, onko palveluihin pääsyssä pullonkauloja tai palveluketjuissa katkoksia.

Ikäihmisten osalta selvitys osoitti, että 25 prosenttia asiakkaista kerryttää 80 prosenttia yli 75-vuotiaiden sote-palvelujen kokonaiskustannuksia. Suuri osa ikäihmisistä ei tarvitse paljon palveluita. Osa potilaista ajautuu raskaisiin palveluihin tarpeettomasti.

Havaintojen pohjalta vahvistettiin lääketieteellistä ja sairaanhoidollista tukea kotiin. Kotona asumisen tuen palveluita vahvistettiin, lisättiin liikkuvaa sairaanhoitoa, kotikuntoutusta ja lääkärikonsultaatiota.

Ikäihmisten palveluiden johtaja Mervi Koski esitteli yhdessä projektisuunnittelija Johanna Alahäivälän ja johtavan lääkärin Harri Pennasen kanssa Oulun eteläisen alueen kotona asumisen tuen Kotas-keskuksen toimintaa. Kotas-keskus toimii jatkossa ikäihmisten palveluiden yhteisessä osaamiskeskuksessa, jonne kootaan myös kotisairaalan, turvahälytyskeskuksen ja toiminnanohjauskeskuksen palvelut.

Sidonnaisuusilmoitukset ja arviointikertomus vuodelta 2021

Velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksista koskee aluehallituksen jäseniä, aluevaltuuston ja lautakuntien puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia, hyvinvointialuejohtajia sekä aluehallituksen ja lautakuntien esittelijöitä.

Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja tuo ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Yhteenveto sidonnaisuuksista tuodaan tarkastuslautakunnan kokoukseen ja lähetetään pöytäkirjan liitteenä aluevaltuustolle.

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi myös arviointikertomuksen vuodelta 2021 ja lähetti sen edelleen aluehallitukselle toimenpiteitä varten.

Tilinpäätös 2021 ja talousarvio 2022

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2021 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelun rahoitus vuodelle 2022 on yhteensä noin 37,6 miljoonaa euroa. Rahoitus koostuu vuodelta 2021 siirtyneestä jaksotuksesta, alkuperäisestä valmistelurahoituksesta, lisärahoituksesta sekä ICT-erillisrahoituksesta.

Vuoden 2023 ICT-valmistelulle on tarpeen jättää siirtomäärärahaa vuodelta 2022 noin 3,5 miljoonaa euroa. Tähän liittyen on valmisteltu vaihtoehtoiset budjetit. Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2022 talousarvion karsitun vaihtoehdon mukaisesti.

Seuraavat kokoukset ja pöytäkirja

Aluevaltuusto kokoontuu kevään aikana vielä maanantaina 20.6.

Syksyn kokousaikataulu:

• Ma 5.9.2022 klo 9 – 15
• Ma 17.10.2022 klo 9 – 15
• Ma 21.11.2022 klo 9 – 15
• Ma 19.12.2022 klo 9 – 15

Kokouksen tallenne on nähtävissä verkkosivuilla kokouksen jälkeisestä päivästä alkaen kahden viikon ajan.

Kokouksen pöytäkirja tulee nähtäväksi hyvinvointialueen verkkosivuille: https://pohjois-pohjanmaanhyvinvointialue.fi/aluevaltuusto/