Tiedote

Nuorten walk in -toimintamallin käyttö laajenee Pohteella

Julkaistu:

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteella nuorten ja nuorten aikuisten masennusoireilun ja ahdistuneisuuden lisääntymiseen vastataan 13–29-vuotiaille kehitetyllä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen walk in -toimintamallilla. Nuorten masennusoireisiin ja muihin mielen hyvinvointiin liittyviin haasteisiin pystytään vastaamaan nyt Pohteella aikaisemmassa vaiheessa ja toimintamalliin osallistuneilla nuorilla ei ole ollut tarvetta ohjautua raskaampiin mielenterveyspalveluihin.

Walk in -toimintamallin avulla tavoitteena on tunnistaa nuorten ongelmia, haasteita ja tarpeita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta nuoret eivät ajautuisi raskaisiin mielenterveyspalveluihin. Walk in -toimintamallia toteutetaan yhteisöllisenä ryhmätoimintana ja mielen hyvinvoinnin tarkastuksina, joista esille tulleiden haasteiden pohjalta nuorille tarjotaan jatkokäyntejä walk in -tyyppisesti. Lisäksi toimintamalliin kuuluvat terveydenhoitajan ja kuraattorin yhteistyössä koulun välitunneilla järjestämät vapaamuotoiset porinakahvit.

Walk in -toimintamallin toteuttaminen aloitettiin syksyllä 2023 Pyhännällä ja Oulaisissa ja toimintaa laajennettiin helmikuussa 2024 Liminkaan. Limingassa toimintamallia toteutetaan tällä hetkellä Tupoksen yhtenäiskoululla. Toimintamallin käyttö laajenee myöhemmin vuonna 2024 vielä ainakin Kempeleen ja mahdollisesti Haapaveden alueille. Yhteisöllistä ryhmätoimintaa on toteutettu Pyhännällä. Ryhmät ovat toimineet hyvin ja niissä on ollut paljon osallistujia.

Nuoret haluavat puhua myös vaikeista asioista

Mielen hyvinvoinnin tarkastusten aikana terveydenhoitaja on huomannut, että nuorten on helpompi puhua vaikeistakin asioista, kun nuorille on tiedotettu ennakkoon, että käynnillä on tarkoitus puhua henkisestä jaksamisesta ja siihen liittyvistä asioista. Mielen hyvinvoinnin tarkastusten avulla on tuettu nuorten henkistä jaksamista arjessa esimerkiksi kartoittamalla nuoren omia voimavaroja ja ohjaamalla nuoria niiden ylläpitoon.

Noin kolmasosalla tähän mennessä tarkastetuista 9. luokan oppilaista on ollut jatkokäynnin tarvetta. Suurin syy nuorten jatkokäynneille ohjautumiseen on ollut masennus- ja ahdistusoireet. Muita syitä ovat olleet jännitys, itsetuntoasiat, uniasiat sekä syömiseen liittyvät haasteet. Jatkokäynneillä nuorilla on huomattu selkeä lasku mielialakyselyn pisteissä eli masennusoireet ovat lieventyneet. Jatkokäynneillä on toteutettu IPC- ja ohjatun omahoidon interventiojaksoja, jotka ovat olleet riittäviä ja jatko-ohjauksia raskaampiin mielenterveyspalveluihin ei ole tarvittu.