Lapseen kohdistuneen väkivallan tai laiminlyönnin epäilyissä ilmoituskynnys on matala. Ilmoituksen jälkeiset toimet kuitenkin vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. Viranomaisketjuun tarvittaisiin yhteisiä periaatteita siitä, miten erilaisissa kaltoinkohteluepäilyissä pitäisi toimia, jotta lapsen etu toteutuisi parhaiten.

Rikosprosessi ei itsessään ole pääsääntöisesti vastaus lapsen ja perheen kohtaamiin ongelmiin, eikä sen eteneminen näin ollen tulisi olla viranomaisten keskeinen tavoite – keskipisteessä tulisi sen sijaan olla lapsen turvallisuuden ja suotuisan kehityksen takaaminen. Tähän tarvitaan sujuvaa viranomaisten välistä yhteistyötä.

Suomen Barnahus-hanke järjestää aiheeseen liittyen 2.10.2020 Oulussa koulutustilaisuuden, joka on tarkoitettu poliisille, lastensuojelulle sekä muille lasten ja perheiden kanssa työskenteleville, kuten varhaiskasvatus- ja kouluhenkilökunnalle sekä terveydenhuollon edustajille, erityisesti esimiestasolta.

Koulutustilaisuudessa nostetaan esille esimerkkejä hyvistä käytännöistä poliisin, lastensuojelun ja terveydenhuollon (erityisesti paikallisten oikeuspsykologisten/-psykiatristen yksiköiden) välillä ja pyritään hahmottamaan ohjenuoria näihin haastaviin tilanteisiin.

RikoskomisarioLinnea West ja oikeuspsykologian dosentti sekä Barnahus-hankkeen erityisasiantuntija Julia Korkman valottavat lapsen etua ja tilanteita, joissa esitutkinnan rajoittamista tulisi harkita.

Barnahus-hanke

Hankkeen keskeisimpiä kriteerejä

1. Lapsia kuullaan näyttöön perustuvan haastattelurungon mukaisesti.

2. Lapsen todistuslausunnon luotettavuus varmistetaan tarkoituksenmukaisilla järjestelyillä asianmukaisen prosessin periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on estää se, että lapsi joutuisi toistamaan lausuntonsa oikeudenkäynnin aikana, jos syyte nostetaan.

3. Rikostutkintaa varten ja lapsen fyysisen hyvinvoinnin ja toipumisen varmistamiseksi tehty lääketieteellinen arviointi annetaan käyttöön.

4. Lapselle ja ei-epäillyille perheenjäsenille ja huoltajille syntyneen trauman hoitamiseksi tarjotaan psykologista tukea sekä lyhyt- ja pitkäaikaisia terapiapalveluja.

5. Uhrin ja mahdollisten sisarusten tarpeet arvioidaan ja jatkotoimet varmistetaan.

 Haastattelupyynnöt:

Julia Korkman, oikeuspsykologian dosentti, lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikkö, HUS, 040 5092383

Linnea West, rikoskomisario, 0405741476

Media on tervetullut seuraamaan seminaaria paikan päälle tai etänä.

Liitteenä olevasta ohjelmasta löydät etäyhteyksiä hoitavan yhteyshenkilön, ota tarvittaessa etukäteen yhteyttä häneen.