Uusi kotihoidon ja asumispalveluiden omalääkäritoiminta on saanut laajalti arvostusta. Tällä hetkellä toiminta koskettaa noin 1000 alueen asukasta ja sitä on tarkoitus myös laajentaa.
”Kokemukset tosi hyviä. Lääkäri saatu aina kiinni, kun on ollut asiaa. Lääkäri ottanut hyvin kantaa asioihin ja tehnyt rohkeasti hoitolinjauksia.”
”Pelkästään positiivista palautetta tullut niin hoitajilta kuin asiakkailta itseltään. Omalääkäri ollut helposti tavoitettavissa.”
”Pelkkää plussaa. Hyvinvointialueen tuoma paras uudistus!”
”Ennakoiva hoitosuunnitelma on hyvä ja tarpeellinen. Hyvin mietitty kokonaisuus”
Tuossa muutama suora palaute Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Oulun eteläisen ja Rannikon alueella käyttöön otetusta kotihoidon ja asumispalveluiden omalääkäritoiminnasta. Odotukset toiminnalle olivat korkealla, eivätkä palautteen perusteella suinkaan turhaan.
Kesäkuun 8. päivä aloitettu toiminta koskee reilua 1000 alueen asukasta ja toimintaa on tarkoitus laajentaa syyskuun alussa entisen Raahen hyvinvointikuntayhtymän ja Helmen, eli Raahen, Siikajoen, Pyhäjoen, Haapaveden ja Pyhännän kuntien alueille.
”Jokaisella yksiköllä on omalääkäri, joka antaa yksikön henkilökunnalle tiiviin lääketieteellisen tuen. Näin vähennetään päivystykseen ja osastoille hakeutumista ellei siihen ole lääketieteellistä tarvetta. Asiakkaille tehdään kokonaisvaltainen, ennakoiva hoitosuunnitelma, jonka mukaan edetään. Lääkäri ei kierrä yhtä paljon kuin ennen asumispalveluyksiköissä, mutta häntä voi konsultoida virka-aikana. Tämän ansiosta lääkäri on paremmin saavutettavissa”, Satu Kangas, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palveluiden palvelualuejohtaja, kertoo.
Kuten tämän jutun alussa nähdyistä sitaateista käy ilmi, yksiköiden omalääkäri on ollut tavoitettavissa ja yhteistyö on toiminut hyvin. Kankaan mukaan isoihin uudistuksiin liittyy aina jonkin verran viilaamista, eikä tämäkään uudistus ole poikkeus.
”Pääosin palaute on ollut myönteistä, mutta kun malli muuttuu, hiottavia käytännön asioita yleensä löytyy. Yksi haaste on ollut kesä ja ihmisten perehdyttäminen. Kaikkea ei voi ennakoida”, Kangas jatkaa.
Toimintamallin vaikuttavuuden mittaus hoidetaan loppuvuoden aikana, ja data kertoo, ovatko osasto- ja päivystyskäynnit vähentyneet, kuten uudistuksella tavoitellaan.
”Jos toimenpidettä vaaditaan, mennään edelleen päivystykseen tai osastolle, mutta ennakoivan hoitosuunnitelman ja tiiviin omalääkärikontaktin pitäisi vähentää sitä rumbaa”, Kangas kertoo.
Kun Raahen alue ja Siikalatva sekä Pyhäntä liittyvät syksyllä samaan toimintamalliin, tulee palvelun piiriin noin 1000 uutta asiakasta ja lopulta toiminta tullaan laajentamaan koko Pohteen alueelle.
”Tässä vaiheessa lääkärityövoima ostetaan Terveytesi Palvelut Oy:ltä. Heille on tehty tarkka palvelukuvaus, joka kertoo mistä he vastaavat. Todella kokeneita lääkäreitä he ovat saaneet rekrytoitua ja heidän vastuulla on perehdyttää lääkärit ja huolehtia siitä, että he toimivat palvelukuvauksen mukaisesti. Viikoittain kokoonnumme tarkistamaan, onko noussut selvitettäviä asioita, Kangas toteaa.