Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat eniten suomalaisten kuolemia.

Sepelvaltimotautia sairastavan potilaan digitaalinen hoitopolku on laajentunut viime vuoden aikana koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Hoitopolku takaa potilaalle katkeamattoman hoidon erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.

Akuuttina taudin vuoksi sairaalaan esimerkiksi pallolaajennukseen tuleva viettää sairaalassa keskimäärin vain kaksi vuorokautta. Sairaalassa hoidetaan sepelvaltimotaudin oiretta esimerkiksi pallolaajennuksella, mutta itse sairautta hoidetaan lääkehoidolla ja elämäntapamuutoksilla, joiden toteutuksessa potilaalla itsellään on tärkein rooli.

”Sydänhoitajat työskentelevät digihoitopolulla arkisin kello kahdeksasta neljään. Digihoitopolulla tehdään sairauden hoitoon liittyviä kontrolleja, jotka sisältävät verenpaineen ja pulssin seurannan, lääkehoidon arvioinnin sekä tarvittaessa sen tehostamisen verikoetulosten mukaisesti. ”, Juha Mattila, OYS Sydänhoitaja, TtM opiskelija kertoo.

Lisäksi potilailla on mahdollisuus kysyä terveydenhuollon ammattilaisilta sairauteen liittyviä kysymyksiä. Digihoitopolulla työskentelevällä sydänhoitajalla on mahdollisuus konsultoida sydänlääkäriä, mikäli potilaan hoito sitä vaatii. Akuutin sepelvaltimotautipotilaan hoitovastuu kestää erikoissairaanhoidossa vuoden ja polikliinisen potilaan hoitovastuu puoli vuotta. Tämän jälkeen potilaan hoitovastuu siirtyy digihoitopolulla perusterveydenhuollon sydänhoitajalle

OYS sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolun kehitystyö aloitettiin erikoissairaanhoidossa 2018 ja se laajentui vuoden 2021 aikana Oulun alueen perusterveydenhuoltoon.

Vuoden 2023 alussa sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolku otettiin käyttöön koko hyvinvointialueella, jolloin se nimettiin Pohde sepelvaltimotautipotilaan digihoitopoluksi. Jokaisessa Pohteen alueen kunnassa tai kaupungissa on koulutettu sydänhoitaja digihoitopolkutyöskentelyyn.

”Vastaanotto palvelulle on ollut äärimmäisen hyvä. Sekä potilaat että henkilökunta ovat tykänneet. Digihoitopolulla tehdyt kontrollit korvaavat normaalit vastaanottokäynnit ja potilaalla on mahdollisuus olla yhteydessä sydänhoitajaan viestitoiminnolla. Monen toimintakyky on hyvä ja he pärjäävät pelkällä seurannalla. Digitaalisen hoitopolun ansiosta kontrolli ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan”, Mattila kertoo.

Digitaalisen hoitopolun kohdalla huomion arvoista on sekin, että työikäisten sepelvaltimopotilaiden työterveyshuolto aktivoidaan heti potilaan kotiutuessa. Työterveyshuollolla on merkittävä rooli työikäisen väestön työkyvyn tukemisessa.

”Potilaan luvalla tietenkin, mutta asia saatetaan tiedoksi työterveyshuoltoon, emmekkä tee päällekkäistä työtä”.

Terveydenhuolto on – kuten hyvin tiedetään, murroksessa. Digitaaliset ratkaisut ovat tulossa ja tulleet yhtä merkittävämmin mukaan.

”Olennaista tässä on se, että hoitoketju jatkuu katkeamattomana erikoissairaanhoidosta perustereveydenhuoltoon. Sairaudenhoito jatkuu akuutin tilanteen jälkeen. Jatkoihoito, valmennus ja seuranta on kaiken pohja, jossa potilaan aktiivinen rooli on avainasemassa.”

Ammattikielellä ilmaistuna sekundaaripreventio toteutuu perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon tasolla. Tavoitteena on pitää potilaan toimintakyky yllä ja estää uusi sydänkohtaus. Potilas pääsee seurantaan ja valmennukseen. Valmennuspolulla saa tietoa ja tapaa tärkeitä vertaistukihenkilöitä.

”Tässä kohtaa sairaudesta on kulunut kuukausi tai kaksi. Meillä on ensitietopäiviä kerran kuukaudessa, johon potilas voi ottaa omaisen mukaan. Ensitietopäivän aikana eri ammattiryhmät luennoivat omahoidosta ja seurannasta.  Tapaamiseen osallistuvat lääkäri, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, farmaseutti, psykiatrinen sairaanhoitaja, sydänhoitaja sekä koulutettu vertaistukihenkilö. Tietoa annetaan sekä potilaalle että hänen omaiselleen.

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat tässä maassa eniten kuolemia. Monta akuuttia hoitoon hakeutumista olisi vältettävissä kiinnittämällä elämäntapoihin huomiota.

”Niinhän se on, mutta ihminen olen itsekin. Me ollaan vähän sellaisia, että asioita aletaan hoitaa vasta sitten kun on pakko. Mutta tietoisuus lisääntyy ja ihminen alkaa ajatella laajemmin. Varsinkin kun omalle kohdalle sattuu. Nykyisin meillä on mahdollisuus toteuttaa kaikki paremmin, ja kaikkemme teemme, että potilaalle annettaan mahdollisuus ja tuki. Se löytyy satavarmasti ja hyvinvointialue mahdollistaa, että tarvittava tieto on aina käytössä.”