Turvallisesti sairaalassa

OYSin ja Oulaskankaan henkilöstö kohtaa työssään uhka- ja väkivaltatilanteita. Kokeneet sairaalavartijat turvaavat asiakkaita ja henkilöstöä.

–  Huumaavien aineiden käyttäjien intressinä on useimmiten tarve saada lääkkeitä, jolloin he toimivat miettimättä seurauksia. Muiden päihteiden käyttäjien kanssa toiminta on mutkattomampaa ja puhe tehoaa paremmin, kertoo turvallisuussuunnittelija Kati Romakkaniemi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspalveluista.

Uhka- ja väkivaltatilanteita kirjattiin sairaalan työturvallisuusjärjestelmään viime vuonna 886. Vuotta aiemmin ilmoituksia oli yli sata vähemmän. Vartijatehtäviä oli 9 500: opastamiseen liittyviä oli 2 500, henkilöstön turvaamistehtäviä reilu 1 000 ja henkilöturvahälytyksiä 420. Vartijatehtävien määrä on lisääntynyt yli 2 500:lla kolmen vuoden aikana.

Turvaamistehtävissä henkilöstö pyytää vartijan yksikköönsä tueksi, jos potilas on aiemmin käyttäytynyt uhkaavasti, jos hänellä on väkivaltataustaa tai hänen sairautensa voi aiheuttaa arvaamattomia tilanteita. Hälytykset tulevat taas hätäpainikkeista, joita henkilöstö on viime vuosina saanut paljon turvakseen.

– Tilastokirjausten kautta on vaikea sanoa varmasti, ovatko uhkatilanteet kasvaneet tai kuin paljon ne ovat kasvaneet, mutta jokainen uhkatilanne on merkittävä ja niitä on pyrittävä ehkäisemään, Romakkaniemi korostaa.

Osa tilastoissa olevista henkilöturvahälytyksistä on vahinkoja, kun hätänappi osuu vaikkapa sängyn reunaan.  Henkilöstön tekemien haittailmoitusten määrä ei sekään kerro koko totuutta, koska kaikkia uhkatilanteita ei kirjata.

Romakkaniemen mukaan on erittäin tärkeää, että henkilöstö kirjaisi kaikki koetut uhkatilanteet, jotta turvallisuutta voidaan kehittää. Ehdottoman tärkeää on myös se, että yksiköiden esimiehet käyvät jokaisen tapahtuman läpi työntekijöidensä kanssa.

Vartijoiden kokemus kova

Tyypillisimpiä väkivaltatilanteita sairaalassa ovat pureminen, raapiminen, potkiminen ja lyöminen. Näistä tapahtumista valtaosa tapahtuu psykiatrian ja kehitysvammahuollon yksiköissä. Siellä sairauksien kirjo tuo uhan ja väkivallan herkemmin esiin. Psykiatrian ja kehitysvammahuollon aloilla henkilöstöä on koulutettu uhkatilanteisiin laajemmin kuin kantasairaalan potilastyön ammattilaisia.

Sairaalavartijoiden rooli korostuu tilanteiden ennaltaehkäisyssä ja hoitamisessa. Vartijoita työskentelee sairaalassa useita ympäri vuorokauden.

–  Vartijat osaavat hoitaa uhka-ja väkivaltatilanteet erinomaisesti, sillä heillä on vuosien kokemus haastavien tilanteiden ja asiakkaiden kohtaamisesta. Heillä on myös psykologista silmää hoitaa tilanteita rauhallisesti.

Ohjeistus päivitetty

OYSin turvallisuuspalvelut on tehnyt äskettäin uuden, kattavan turvallisuusohjeistuksen henkilöstölle ja aloittanut säännöllisen koulutuksen uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisyyn.

–  Hoitoyksiköt ovat erilaisia ja koulutukset pitäisi pystyä kohdentamaan kunkin yksikön arjen tarpeisiin. Mutta mielellämme autamme yksiköitä järjestämään omia koulutuksia ja hankkimaan niihin asiantuntijoita, Kati Romakkaniemi sanoo.

Koulutuksissa ja ohjeistuksissa pyritään paneutumaan siihen, että henkilöstö osaa esimerkiksi tunnistaa käyttäytymisen muutoksia ja reagoida tilanteisiin ennakolta ja ettei tilanne pääsisi kärjistymään eskaloitumaan väkivaltaiseksi.