Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on saanut Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin. PPSHP:n tulos sertifikaatin kartoituksessa on ollut erinomainen.
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus on tarkoitettu työkaluksi työpaikan liikuntaohjelman suunnittelun ja arviointiin. Sen avulla työpaikka voi selvittää liikuntatoimintansa vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kartoituksessa pisteitä sertifikaattia varten piti saada yli 50% ja PPSHP:lle niitä napsahti hulppeat 94%.
OYSin työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala ja terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo kertovat sertifikaatin vahvistavan työyhteisöliikunnan asemaa organisaatiossa.
– Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen työ henkilöstön liikunnan ja hyvinvoinnin eteen tulee näkyvämmäksi koko henkilöstölle.
Erityisen hyvin hoidettua oli raportin mukaan henkilöstöliikunnan johtaminen, tavoitteet ja resursointi, liikuntapalvelut ja henkilöstön aktivointi liikuntaan sekä liikunta-aktiivisuus.
Lisäksi PPSHP:n henkilöstöliikunnan kokonaisuutta kehuttiin erinomaiseksi. Johdon rooli ja osallistuminen liikuntaan ja sen kehittämiseen olivat hyvällä tasolla ja liikuntaan käytetyt taloudelliset resurssit oli hoidettu erittäin hyvin. Työntekijöiden liikuntaan aktivoinnin kokonaisuus ja sen suunnittelu sai niin ikään kehuja.
Henkilöstön aktiivisuus on hyvällä mallilla
Henkilöstöstä yli 35% harrastaa työmatkaliikuntaa säännöllisesti. Raportissa kehutaankin työmatkaliikunnan edellytyksiä, esimerkiksi koko henkilöstölle mitoitettuja pukuhuoneita ja suihkuja sekä asianmukaisia pyöräparkkeja. Ojala ja Keskitalo haluavat rohkaista työntekijöitä liikkumaan työmatkoilla vieläkin aktiivisemmin.
– Hyviksi havaitut keinot, esimerkiksi kampanjat työmatkaliikkumisen edistämiseksi, tulevat olemaan yksi toiminnan kulmakivistä jatkossakin.
Neljäsosa työntekijöistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Ojala ja Keskitalo kertovat, että hyviä toimintamalleja liikunnan suhteen pyritään jalkauttamaan sairaanhoitopiirin jokaiselle osa-alueelle.
– Haluamme tuoda esille, että liikunta voi olla työkykyä ylläpitävää, työkuormituksesta palauttavaa ja siihen valmistavaa tai fyysistä kuntoa kohottavaa, jotta työstä selviydytään ja voimavaroja jää myös vapaa-ajalle.
Yhteistyöllä entistä aktiivisemmaksi
Henkilöstöliikuntaa edistetään yhteistyössä liikuttajaverkoston, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Suunnittelua tehdään työyhteisötasolla.
– Ensin kartoitetaan liikuntatottumuksia ja työnkuormittavuutta, sen jälkeen tehdään toimenpidesuunnitelmia voimavarojen ylläpitämiseen ja edistämiseen.
Työterveyshuollon kautta on mahdollista päästä liikuntaneuvontaan.
– Se on prosessi, jonka tavoitteena on saada terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän liikkuvat henkilöt aktiivisen arjen ja liikunnan pariin.
Ojala ja Keskitalo haluavat erityisesti kehittää vielä liikuntaan liittyvää viestintää.
– Liikunnan harrastamiseen motivoiva viestintä on vaikuttavaa, kun se saavuttaa ja koskettaa henkilöstöä. Mietimmekin, millainen viestintäjärjestelmä meillä tulisi olla, jotta tieto saavuttaisi koko henkilöstön.
Kartoituksen raportin mukaan henkilöstön osallistumisaktiivisuus työnantajan tukemaan liikuntatoimintaan on 20-40%. Erilaisiin liikuntatapahtumiin osallistuminen voi vuorotyötä tekevälle henkilöstölle olla haastavaa.
– Etämuotoisten ja tallennettujen virtuaalituntien mahdollisuutta lisätään, silloin osallistuminen ei ole kiinni ajasta eikä paikasta. Tämän toivotaan lisäävän osallistumisaktiivisuutta henkilöstössä.