Henkilöstön riittävyys erikoissairaanhoidon kaikissa vaiheessa on erittäin tärkeää. OSMU-hanke tähtää erikoisalaosaamisen vahvistamiseen terveydenhuollossa.
Laadukkaan hoidon varmistaminen vaatii sitä, että hoitohenkilöstö osaa asiansa potilaan polun jokaisessa vaiheessa perusterveydenhuollon palveluista kotisairaanhoitoon ja erikoissairaanhoidosta jatkohoidon eri osiin sekä sairauden kanssa kotona selviämiseen.
Osaamisen kehittäminen on yksi Oulun yliopistollisen sairaalan kriittisistä menetystekijöistä. Sen varmistamiseksi tehdään töitä monella rintamalla ja yhdessä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyön kanssa.
– Meidän on OYSissa pidettävä huolta osaamisen kartuttamisesta ja varmistettava, että uusi sairaala on miehitetty laadukkaan hoidon tarpeisiin. Meidän on myös yliopistosairaalana pidettävä huolta, että olemme vetovoimainen työnantaja, joka saa vaativan hoidon ammattilaisia ja varmistaa, että he pysyvät Pohjois-Suomessa, toteaa vs. hallintoylihoitaja Merja Meriläinen.
Toimintamalli koulutukseen
OSMU eli Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet -hankkeessa luodaan osaamisen kehittämisen toimintamalli erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja koulutusorganisaatioiden käyttöön. Tavoitteena on löytää malli, jonka turvin hoidon ammattilaiset voisivat saada korkeakoulutasoista koulutusta ketterästi myös syväosaamisen tarpeisiin sekä kehittää osaamisen johtamista.
– Tavoittelemme toimintamallia koko Pohjois-Pohjoismaan sosiaali- ja terveydenhuollon alalle. Etsimme yksittäisen potilasketjun ja monialaisen tutkimuksen kautta oppia siitä, miten varmistaa, että Kotoa kotiin -potilasketjun osalta myös osaaminen olisi saumatonta.
Hankkeen aikana perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä Oulun ammattikorkeakoulu ja yliopisto saavat uutta tietoa siitä, millaista osaamista pilottikohteena olevalla aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitopolun aikana tarvitaan.
Mallin ja hankkeessa luotavan osaamisen arviointimittarin avulla saadaan myös johtamiseen tukea, jotta esimiehet pystyvät paremmin tunnistamaan ja suunnittelemaan ennakoiden koulutuksen tarvetta ja erikoisosaamisen riittävyyttä.
– Uskon, että hankkeen saavutuksilla pystytään parantamaan paitsi palvelujen saatavuutta myös kilpailukykyä harvaanasutun pohjoisen julkisille sote-toimijoille. Työn toivotaan myös lisäävän vaativaa hoitoa toteuttavien ammattilaisten työmotivaatiota ja innovatiivisuutta.
Hankkeessa ovat mukana sairaanhoitajien lisäksi muun muassa fysio- ja toimintaterapeutit sekä röntgenhoitajat. Mallia voitanee jatkossa laajentaa myös muihin ammattiryhmiin.
AVH-potilaspolun kautta
Aivoverenkiertohäiriötä sairastavan potilaan hoitopolun ammattilaiset ovat mukana kartoittamassa koulutuksen ja palvelun tarpeita koko hoitoketjun varrella: päivystys, teho, akuuttivaihe vuodeosastolla erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa, jatkokuntoutus sairaalassa ja perusterveydenhuollossa, kotihoito ja kontrollit.
Kartoitukseen kytketään näyttöön perustuva tutkimus ja palvelumuotoilu sisältäen asiakasnäkemyksen. Kokemusasiantuntija saadaan mukaan Aivoliiton kautta.
– Etsimme hoitokokonaisuuteen uusia tapoja ja keinoja ketteröittää palveluketjua kokonaisuudessaan erityisesti niin, että hoitopolku on potilaalle saumaton ja sujuva, Merja Meriläinen sanoo.
