OYSin organisaatio uudistuu ensi vuoden alusta. Toiminta muotoillaan uusiin sairaalarakennuksiin palvelemaan potilaan hoitoa asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti.

Oulun yliopistollisen sairaalan uudisrakennukset on suunniteltu osaamiskeskusmallin mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että keskuksissa potilasta hoidetaan sujuvasti eri erikoisalojen rajojen yli.  Muutokseen valmistaudutaan uudistamalla organisaation rakenne vuoden 2022 alusta lähtien.  

– Organisaation uudistaminen on osa sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksymää uutta strategiaa, jolla valmistaudumme toiminnan uudistamiseen ja uuteen sairaalarakennukseen siirtymiseen 2023–2024. OYS 2030-hanke ei ole pelkkä toimitilojen uudistamisen hanke, vaan uusi sairaala on suunniteltu vastaamaan toiminnan muutoksen tarpeisiin, kertoo sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma. 

Organisaatiouudistuksen päälinjoista päätettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa helmikuussa. Osaamiskeskusmalli tarkoittaa eri erikoisalojen osaamisen kokoamista yhteen keskukseen, josta potilas saa tarvitsemansa hoidon.  

Potilaan ei tarvitse siirtyä fyysisesti eikä hallinnollisesti erikoisalalta toiselle saamaan hoitoa samaan sairauteen, kuten nykyorganisaatiossa on voinut tapahtua. Toiminnan uudistuksessa luovutaan hallinnollisesta siilomaisesta rakenteesta jo tulevan vuoden alussa, ja uusissa rakennuksissa siirrytään myös fyysisesti samoihin tiloihin. 

 Luoma kertoo, että strategian taustalla on kiristyvä kilpailu potilaista ja osaajista sekä tarve pitää huolta tuottavuudesta ja hoidon laadusta potilaslähtöisyyttä unohtamatta. Tavoitteena on vetovoimaisempi ja kilpailukykyisempi sairaala sekä tuottavampi ja vaikuttavampi sairaanhoito. Organisaatio on väline, jolla tavoitellaan strategiassa asetettuja tavoitteita.  

– On hyvin inhimillistä, että pitkään toimiessaan organisaatio synnyttää jopa sisäistä kilpailua ja kasvattaa sisäisiä raja-aitoja. Muutos on tapa päästä katsomaan asioita uusin silmin ja murtaa raja-aitoja sekä nähdä uusia mahdollisuuksia toimia yhdessä tehokkaammin ja laadukkaammin, Luoma toteaa. 

Moderni malli maailmalta tarpeisiin

Osaamiskeskuspohjaisen toiminnan tarve kumpuaa useasta suunnasta. Johtajaylilääkäri Juha Korpelainen kertoo, että OYSissa idea alkoi kiteytyä kolme vuotta sitten. 

 – Olemme seuranneet kehityskulkua Suomessa ja muualla maailmassa, teettäneet kartoituksia omasta toiminnastamme ja viesti henkilökunnalta on ollut selkeä, Korpelainen kertoo. 

OYSissa uudistus on punottu yhteen rakentamisen kanssa. Ajatus lähti liikkeelle niin sanottujen kuumien toimintojen eli leikkauksien ja päivystysluontoisten hoitojen kokoamisesta samaan fyysiseen kokonaisuuteen A- ja B-rakennuksiin. 

– Pohdimme toimintojamme yli erikoisalarajojen, tutkimme ja analysoimme potilasvirtoja sekä määritimme hoitoon osallistuvaa henkilökuntaa. Näistä koostui ymmärrys, mitkä toiminnot kuuluvat luonnollisesti ja asiakaslähtöisesti yhteen: syöpä, vatsa, neuro ja niin edelleen, kertoo Korpelainen. 

Rakenne palvelee myös tulevaa sote-ratkaisua. Esimerkiksi lasten ja naisten osaamiskeskus yhdistyy luontevasti perusterveydenhuollon puolella muun muassa neuvolatoimintaan.  

Ajankohta organisaatiouudistukselle on myöhäisempi, mitä tavoiteltiin. Korona sekoitti hyvin edenneen suunnittelun vuosi sitten. Nyt uudistuksessa edetään rivakasti, jotta uusiin tiloihin siirrytään valmiilla toimintamalleilla.  

Valmistelua on tehty konsernipalveluiden johdolla, ja siihen ovat osallistuneet läpileikkaavasti organisaation eri osat ja alueet, muun muassa tulosalueiden ja vastuualueiden johtajat ja ylihoitajat sekä erikoisalojen hoitoketjujen vastuuhenkilöt. 

Operatiivinen ja medisiininen hoito yhteen

Suurin muutos on lasten ja naisten, operatiivisen ja medisiinisen tulosalueiden yhdistäminen somatiikan toimialueeksi. Somatiikka jakautuu 11 osaamiskeskukseen. Muita toimialueita ovat ensihoito, psykiatria ja kehitysvammahuolto. 

– Somatiikan osaamiskeskusten suunnitelma on vielä hyvin keskeneräinen. Valmistelutyötä on tehty yhdessä erikoisalojen kanssa, ja lopullinen muoto vahvistuu myöhemmin. Keskusten työnimissä eivät näy kaikki niiden sisältämät erikoisalat, vaikka ne on huomioitu suunnittelussa, Korpelainen kertoo.

Psykiatrian toimintoja on jo vuoden alussa muutettu osaamiskeskusmallin mukaiseksi. Myös kehitysvammahuollosta tuli osaamiskeskuspohjainen toiminnan muuttaessa uusiin tiloihin Peltolaan syksyllä 2019. 

Somatiikan, kehitysvammahuollon ja psykiatrian toimialajohtajien tehtävät olivat helmikuussa sisäisessä haussa. Tehtäviin valittiin Päivi Laurila (somatiikka), Outi Saarento (psykiatria) ja Päivi Lauri (kehitysvammahuolto). 

– Somatiikan johtajan tehtävä on merkittävä muutosjohtajan paikka. Hänen johdollaan suunnittelu, mukaan lukien osaamiskeskusten johtajien valinta, jatkuu, Korpelainen kertoo. 

Ensihoito poikkeaa muista toimialueista. Ensihoidon palvelut siirtyvät ensi vuonna kokonaan sairaanhoitopiirille ja siirron valmisteluun liittyy liikkeenluovutus. Johtajan paikka ja jatkovalmistelu etenevät eri aikataulussa. 

Asiakas käy keskuksen palvelupisteessä 

Asiakkaalle uudesta toimintamallista näkyviä osia ovat osaamiskeskukset ja niiden palvelupisteet eri sijainneissa, kunnes keskukset kootaan uuden sairaalan rakennuksiin. 

– Keskuksessa voidaan tehdä esimerkiksi vastaanottotoimintaa, toimenpiteitä, vuodeosastohoitoa ja niin edelleen. Asiakkaille nämä olisivat keskusten palvelupisteitä, mielestäni se olisi hyvä termi jatkossa, Korpelainen pohtii. 

Työntekijöille näkyviä hallinnollisia rakenteita ovat jatkossa myös osaamiskeskuksen sisällä vastuuyksiköt, joilla sisäistä toimintaa voidaan tarkoituksenmukaisesti järjestää. Korpelaisen mukaan on todennäköistä, että kustannuspaikkana toimivaa vastuuyksikkötasoa muutetaan paljon. Talouden, tietojärjestelmien ja henkilöstöhallinnon muutoksista suunnitelmaa tarkentuu kevään myötä.  

Hoitotyö tehdään ja johdetaan osaamiskeskuksissa  

Organisaatiouudistuksen suurin henkilöstöä koskeva muutos on hoitotyön järjestäminen somatiikan toimialueella matriisimaisiin toimintakokonaisuuksiin. Hoitotyön henkilöstöjohtaminen ja lähiesihenkilötyö, jotka on yleensä tehty potilashoidon järjestämisestä vastaavassa yksikössä esimerkiksi osastolla tai poliklinikalla, siirtyy näihin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. 

Esimerkiksi osastohoitotyön kokonaisuudessa on noin tuhat hoitotyön ammattilaista. Tämän hetken suunnitelmassa eri toimintakokonaisuuksia on yhteensä kuusi.

Käytännön töiden järjestäminen tapahtuu kuitenkin uusissa osaamiskeskuksissa. Näin lähiesihenkilötyöhön saadaan uudenlaisia tehtäviä ja työnjakoa, jota on toivottu. 

 – Uudenlainen työnjako on varmasti odotettu, koska esihenkilöillä on tällä hetkellä paljon ja pirstaleista tehtävää. Osastonhoitaja vastaa muun muassa päivittäistyön organisoinnista ja henkilöstöasioista. Viestiä tulee koko ajan työn kuormittavuudesta, ja nyt voimme hyvällä tavalla jakaa työtä uudessa organisaatiomallissa, kertoo hallintoylihoitaja Pirjo Lukkarila. 

Jokaiselle hoitotyön toimintakokonaisuudelle valitaan johtaja kuten myös osaamiskeskuksille. Somatiikan toimialuejohtaja toimii heidän kaikkien lähiesihenkilönä linjaorganisaation periaatteen mukaisesti. Somatiikka toimii mallissa edelläkävijänä ja muilla toimialueilla eli psykiatrialla, ensihoidolla ja kehitysvammahuollolla on mahdollisuus myöhemmin siirtyä samaan malliin. 

Osaamiskeskusten henkilöstöresurssia tulevat olemaan lääkärit ja erityistyöntekijät kuten terapeutit ja psykologit. Johtajaylilääkäri Juha Korpelaisen mukaan lääkäreiden työhön ei tule juurikaan muutoksia käytännössä tai hallinnossa. 

–  Työkaveriksi tulee aiempaa enemmän muiden erikoisalojen ihmisiä. Näinhän on ollut aiemminkin käytännössä, mutta nyt myös hallinnollisesti, Korpelainen summaa. 

Merkittävä hyöty erityisesti hoitotyössä on Pirjo Lukkarilan mukaan mahdollisuus osaamisen kehittämiseen. 

– Työntekijöillä on mahdollisuus kehittyä ammattilaisina nykyistä paremmin. Osa haluaa kehittyä samassa tehtävässä syvemmälle, toiset taas haluaisivat vaihtaa useammin työtehtävää ja oppia sitä kautta uutta. Pystymme jatkossa paremmin mahdollistamaan näitä erilaisia ammatti- ja urapolkuja, Lukkarila sanoo. 

Muutoksella turvataan osaamisen ja tekijöiden riittävyys. Äkillisissä tilanteissa ja koronaepidemian aikana on havaittu haasteita tarvittavan osaamisen saatavuudessa. Hoitotyön toimintojen johtajien ja esihenkilöiden tehtävänä on jatkossa vastata riittävän osaamisen ja osaajien saatavuudesta osaamiskeskuksissa. 

Jos hoitaja on töissä vaikkapa osasto kolmosella, niin tästä eteenpäinkin hän on todennäköisesti samassa paikassa. Hänellä on kuitenkin aiempaa paremmat mahdollisuudet siirtyä väliaikaisesti tai pysyvämminkin muille osastoille tai muihin tehtäviin. 

– Tarkoitus ei ole jatkossakaan siirrellä ammattilaisia paikasta toiseen epämääräisesti, eihän meistä kukaan halua eikä sitoudu sellaiseen. Tulevaa rakennetaan yhdessä ja keskustelut käydään yhteistoimintaperiaatteiden mukaisesti, Lukkarila toteaa.