OYSin uudisrakennukset toteutetaan yhteistoiminnallisella toteutusmuodolla, allianssimallilla. Mutta miksi malli sopii OYSin kaltaiselle hankkeelle?

Kysyimme OYS 2030 -ohjelman johdon kokemuksia tässä vaiheessa, kun uuden sairaalan A- ja B-osien hankkeet ovat kaartamassa kohti ensimmäisiä käyttöönottoja ja F-rakennuskin on alkanut nousta työmaamontun pohjalta kohti korkeuksia.

1. Miksi allianssi on hyvä sairaalarakentamisen malli?
2. Mitä hyötyä mallista on OYSin hankkeeseen saatu?

Kari-Pekka Tampio
ohjelmajohtaja
PPSHP

1. Suomessa sovellettavia yhteistoiminnallisia toteutusmalleja ovat integroitu projektitoimitus (IPT) ja projektiallianssi. Erittelemättä näiden eroja voidaan todeta molempien soveltuvan isoihin, vaativiin ja pitkäkestoisiin hankkeisiin, joissa on suuri joukko erilaisia sidosryhmiä omine tavoitteine ja tarpeineen. Sairaalahankkeen yksi erityispiirre on, ettei projekti ole vain rakennushanke, vaan samalla uudistetaan sairaalan toimintoja.  Hankkeessa on mittava joukko erilaisia sidosryhmiä, joiden ääni, toiveet, tarpeet ja vaatimukset tulisi kyetä tunnistamaan ja määrittelemään projektin tavoitteiksi. Allianssissa onkin kaksi eri vaihetta: kehitys- ja toteutusvaihe. Kehitysvaiheessa kootaan osapuolien tavoitteet, vaatimukset ja tarpeet sekä laaditaan tavoitekustannus ja -aikataulu. Kehitysvaihe mahdollistaa aikaisen integroinnin ja sidosryhmien osallistamisen, kun osapuolet muodostavat yhteisen organisaation ja sopivat esimerkiksi johtamisjärjestelmästä sekä projektissa käytettävistä prosesseista ja työkaluista.  Ehkä tärkein osallistettava sidosryhmä ovat loppukäyttäjät, eli hoito- ja huoltohenkilökunta, joiden tehtävänä on määritellä uuden toiminnan tiloille, laitteille ja järjestelmille asetettavat vaatimukset.

Toteutusvaiheessa hanke toteutetaan yhdessä suunnitellulla tavalla ja allianssin päätöksenteko perustuu yhteisiin ja yksimielisiin päätöksiin. Se osaltaan tekee hankemallista avoimen, kun päätösten yhteydessä arvioidaan niiden vaikutukset ja samalla jaetaan päätöksiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Toteutusmalliin liittyy myös kaupallinen malli, jonka tarkoituksena on jakaa hyödyt ja riskit niin, ettei kukaan osapuoli joudu niitä yksin kantamaan.

Allianssi on hyvä sairaalarakentamisen malli, mutta senkin hyödyntäminen vaatii opettelua, perehdyttämistä ja ennen kaikkea vanhoista tavoista pois oppimista.

2. Merkittävin hyöty on aikainen integraatio ja erityisesti käyttäjien osallistaminen. Konkreettisia esimerkkejä on varmaan useitakin, mutta yhtenä merkittävimpänä allianssimalli näytti hyötynsä kevään ja kesän 2018 aikana, kun teimme Master Planin muutoksen. Tuolloin allianssi ajoi jo käynnistetyn rakennustyömaan alas ja keskittyi uuden rakentamisvaiheen suunnitteluun. Kaikki osapuolet käärivät hihat ja asettivat parhaat osaajansa kehittämään jatkorakentamisen vaihtoehtoja. Aikaikkuna oli todella lyhyt. Näiden ”sprinttiviikkojen” aikana puserrettiin valtava määrä tietoa ja taitoa ulos allianssista yhteistyössä laajan käyttäjäkuntamme kanssa. Samassa yhteydessä lähti käyntiin myös nykyisen A-talon suunnittelu niin, että kun kesällä 2018 tehtiin päätös uudesta Master Planista, kykenimme tekemään päätöksen myös A-talon rakentamisesta. Perinteisillä urakkamuodoilla tähän ei olisi ollut mitään mahdollisuutta.

Pekka Jokela
Projektipäällikkö, A- ja C-allianssit
NCC

1. Sairaalarakentamisessa korostuu kolme ominaisuutta: sidosryhmien valtava määrä, sairaalateknologian nopeasta kehityksestä johtuvat muutostarpeet vielä rakentamisen aikana sekä taloteknisten ja muiden järjestelmien suuri määrä ja tekninen vaativuus. Verrattuna muihin urakkamuotoihin malli auttaa näiden kaikkien osalta, koska perinteinen tilaajan ja urakoitsijan välinen vastakkainasettelu puuttuu. Allianssin kehitysvaiheessa tehtävässä alustavassa teknisessä suunnittelussa ja tavoitehinnan määrittelyssä voidaan keskustellen ja yhdessä ottaa huomioon sidosryhmien tarpeita, viimeisimmän sairaalateknologian vaatimuksia ja lukuisten teknisten järjestelmien välisiä rajapintoja ja integrointeja sairaanhoidon prosesseihin. Vielä rakentamisenkin aikana havaittuja suunnitelmien tarkennuksia on näin paljon helpompi käsitellä.

2. Konkreettinen esimerkki allianssimallin hyödyistä hankkeelle on, että sairaalan aikataulua on saatu lyhennettyä. Yksi merkittävimmistä syistä tälle oli runkovaiheen aikana kerroksiin tehdyt tilapäiset vesikatot, jolloin alempien kerrosten kuivuminen alkoi aikaisemmin ja sisävalmistusvaiheen työt saatiin näin aikaisemmin aloitettua. Allianssin avaintulosalueille määritettyjen mittarien perusteella palveluntuottajille aiheutuu sakkoja tai bonuksia tavoitteiden saavuttamisesta. Väitän että ilman allianssimallin joustavaa muutoskäsittelyä ja tuota positiivista kannustinta aikaisemmasta valmistumisesta olisi tämä aikataulun lyhentäminen jäänyt tekemättä.

Markus Pöllä
Projektipäällikkö, B-allianssi
Skanska

1. Allianssimallissa hankkeeseen perustetaan oma moniammatillinen organisaatio, jolla on yhteiset tavoitteet. Tämä tukee vaativan hankkeen osalta yhteistä tekemistä ja tuo hankkeen käyttöön hyvin laajan osaamisen ja kokemuksen. Yhteiset tavoitteet ja allianssisopimuksen kaupallinen malli ohjaavat kaikki hankkeen osapuolet toimimaan hankkeen parhaaksi. Näin allianssi hankkeissa pystytään perinteisiä hankemuotoja paremmin toimiaan laajalla osaajien joukolla mahdollisimman aikaisin, jolloin kaikkien asiantuntemus voidaan hyödyntää jo hankkeen alkuvaiheessa.

2. Hankeen suunnittelu ja toteutusratkaisuissa on pystytty käyttämään valtava määrä osaamista suunnittelusta, rakentamisesta, hankinnasta sekä kokemuksia aikaisemmista suurista sairaalahankkeista henkilöiden kokemusten kautta. Esimerkiksi hankkeen kehitysvaiheessa suunnittelimme jo hankkeen rakentamisen aikataulutusta, tässä vaiheessa pystyimme varmistamaan yhteisesti rungon osalta mahdollisimman hyvät kosteustekniset ratkaisut. Nämä ratkaisut poikkesivat siitä mitä alun perin rakennukseen olisi ajateltu, mutta yhteistyössä suunnittelijoiden ja rakentamisen ammattilaisten kanssa päädyttiin parempaan ratkaisuun.

Mikko Mäläskä

Rakennuttajapäällikkö
A-insinöörit

1. Allianssimalli tuo toimintaan ja hankkeeseen sellaista ketteryyttä ja ajattelua, mitä sairaalarakentamisessa tarvitaan. Sairaalat ovat teknisesti monimutkaisia ja niihin liittyy yleensä erittäin laaja sidosryhmäkenttä, joiden vaatimukset täytyy pystyä huomioimaan tasapainotetusti suunnittelussa ja toteutuksessa. Allianssin mukana tuoma hankkeen parhaaksi -ajattelu edesauttaa tätä. Lisäksi pitkän hankkeen aikana vaatimukset, toimintamallit ja käytetyt teknologiat ehtivät kehittyä, mikä aiheuttaa muutospaineita jo tehtyihin päätöksiin ja sovittuihin suunnitteluratkaisuihin. Allianssimalli mahdollistaa muutoksista käytävän keskustelun myös muuten kuin pelkästä kustannusnäkökulmasta, mihin perinteisissä hankemuodoissa usein jumiudutaan. Suunnitteluratkaisuja arvioidaan kokonaisuuksina ja osaoptimointia pyritään välttämään.

2. Edelleen yksi mieleenpainuvimmista tapahtumista on se, kun kävimme keskustelua ambulanssihallin sijoittamisesta, kun vaihtoehtoina oli loppumetreillä sijoitus A-rakennuksen tai B-rakennuksen yhteyteen. Allianssimalli mahdollisti sen, ettei ratkaisun valinnassa tarvinnut miettiä perinteisiä urakkarajoja tai sitä, mitä eri vaihtoehdot sopimuksellisesti voisivat aiheuttaa, vaan ratkaisuksi voitiin valita kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto. Vastaava tapaus on myös B-rakennusta palvelevan helikopterikentän sijoittaminen A-rakennuksen katolle ja tähän varautuminen A-rakennuksen rungossa jo ennen lopullisen päätöksen tekemistä.