Yli kolmasosa oyslaisista pyöräilee töihin

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstöstä noin 40 prosenttia pyöräilee työmatkat. Se tarkoittaa, että lähes 3 000 työntekijää ylläpitää kuntoaan helposti arjessa.
Viime vuonna Tiina Kalliolle kertyi yli 4 500 kilometriä työmatkapyöräilyä. Kuva Hannele Lamusuo

Työmatkaliikunnan ehdoton etu on, että se toteutuu säännöllisesti ja kun työmatkat kulkee lihasvoimin, tarvittava liikunta-annos on helppo kerätä työviikon aikana. Kunto kohenee, mieli virkistyy, painonhallinta helpottuu, jaksaminen paranee ja liikkujan hiilijalanjälki pienenee.

Liikunnan yhdistäminen arkirutiineihin on helpoin tapa liikkua riittävästi. Pyöräily on erinomaista terveys- ja kuntoliikuntaa. Se pitää yllä ja kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä sekä alaraajojen lihaskuntoa ja nivelten liikkuvuutta. Pyöräily haastaa myös tasapainoa ja koordinaatiota. Pyöräillessä valtaosan työstä tekevät reisilihakset, niiden rasittaminen nostaa nopeasti sykettä, tehostaa hengitystä ja kuluttaa runsaasti energiaa.

Pyöräily on myös ympäristöystävällinen liikkumistapa, jonka avulla kukin meistä voi pienentää hiilijalanjälkeään.

Farmaseutti Tiina Kallio pyöräilee työmatkat läpi vuoden. Reilun 21 kilometrin edestakainen matka päivittäin pitää hänen kuntonsa hyvänä ja mielen parempana.

– Toinen tärkeä syy pyöräillä tulee siitä, että voin työmatkalla nauttia luontoelämyksistä. Ajan joka aamu pienen järven ympäri: tänään aurinko paistoi, jäätynyt hanki kimmelsi ja joutsenpariskunta kertoi kevään etenemisestä. Vuodenaikojen vaihtelun ja luonnon elämysten seuraamisen takia töihin tulee aina hyvillä mielin, Kallio toteaa.

Toisaalta vaikean työpäivän jälkeen työhuolet tai turhautumisen saa purettua polkemiseen ja kotiin pääsee taas hyväntuulisena.

Asenne- ja pukeutumiskysymys

Tiinan menopeli on hyvä perusmaastopyörä, johon talvisin vaihdetaan nastarenkaat. Kahteen viimeiseen talveen Tiina Kallio ei ole turvautunut autoiluun kertaakaan edes menneen talven pakkasilla. Ympärivuotinen pyöräily on pukeutumis- ja asennekysymys.

– Suomalaiset ovat pärjänneet aina kovissakin talvioloissa, miksei siis pärjättäisi myös nykyasusteilla ja -keleillä?

Trendikkäässä sähköpyöräilyssä fyysinen kuormitus jää tavallista pyöräilyä pienemmäksi, mutta tutkimukset osoittavat, että sähköpyöräily yltää kuitenkin täyttämään terveysliikunnan suositukset ja riittää siis terveysvaikutuksen saavuttamiseen.

Ympäristöystävällisyys tärkeää

Ekologisuuttakin Kallio on paljon pohtinut. Hän kokee olevansa työmatkapyöräilijänä hyvä esimerkki kouluikäisille lapsilleen ympäristöystävällisestä ja ekologisesta tavasta liikkua.

– Autoa käytämme vain perheen yhteisiin matkoihin.

Tiina Kallion pyöräily osana arjen rutiineja alkoi vuonna 1998, kun hänen vanhempansa ostivat Ouluun opiskelemaan tulleelle tyttärelleen pyörän koulumatkoille.

– Silloin pyöräilin pääasiassa 14-15 kilometrin matkaa. Siitä alkoi elinikäinen tapa liikkua.

Kilometrikisassa voittajaksi

Kallio ei seuraa pyöräillessään kilometrejä tai sykettä, mutta suorituksia on tullut kirjattua kilometrikisaan osallistumisen myötä.

– Leikkimielinen kisa kannustaa ja kilometrien määrä yllättää joka kerta, kun ei niitä muutoin tulisi laskettua.

Työyhteisöjen, yhdistysten, seurojen, harrastus- ja ystäväporukoiden välinen kilometrikisa toteutetaan myös sairaanhoitopiirin Vaparin eli työntekijöiden vapaa-ajan yhdistyksen kautta. Tammi-helmikuun talvikilometrikisassa 32 oyslaista valloitti ykköspaikan suursarjassa yli 13 000 kilometrin yhteistuloksella.

Saamalla säästyi bensaa 919 litraa ja hiilidioksidikuormitusta 2 297 kiloa.

Uusi kilometrikisa alkaa toukokuun alussa. Kisan kantavana ajatuksena on saada yhä useampi innostumaan pyöräilystä, vaikka aivan lyhyillä matkoilla.