Tukea tarvitsevista lapsista, nuorista tai perheistä noin prosentti on sellaisia, joiden ongelmiin kysytään osaamis- ja tukikeskuksen tukea.

Osaamis- ja tukikeskuksia tarvitaan silloin, kun asiakkaan ongelmat eivät ratkea perus- ja erikoistason ammattilaisten voimin, vaan lapsi, nuori tai perhe tarvitsee vaativan tason apua. Asiakkaalla voi olla esimerkiksi harvinaissairaus tai hän on joutunut ihmiskaupan uhriksi tai asiakkaan perussairaus, kouluvaikeudet ja päihteiden käyttö ovat sotkeutuneet vaikeaksi vyyhdiksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimia OT-keskuksia tulee kaikkien yliopistosairaaloiden yhteyteen. Keskusten ammattilaiset verkostoituvat hyvinvointialue- ja yhteistyöaluerajojen yli. Verkoston avulla haetaan vastauksia tilanteisiin, joihin ei ole valmista ratkaisua.

Projektipäällikkö Pertti Virran tehtävänä on suunnitella pohjoisen keskuksen rakennetta ja toimintaa yhdessä kahden koordinaattorin eli Anne Leppälä-Hastin ja Marja Sundqvistin kanssa. Työ alkoi vuoden 2020 lopusta ja päättyy vuoden 2023 lopussa. Tämän jälkeen OT-keskukset jatkavat pysyvänä rakenteena.

Pohjoisen OT-keskukseen kuuluvat Kainuu, Lappi, Keski- Pohjanmaa, Länsi-Pohja ja Pohjois-Pohjanmaa.

OT-keskukset koordinoivat ja konsultoivat lasten, nuorten ja perheiden kaikkein vaativimpia palveluja. Lisäksi ne tekevät tutkimusta ja kehitystä. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi järjestöjen, sivistystoimen, poliisin ja THL:n Barnahus-hankkeen kanssa.

– Vaativiin ja harvinaisiin ongelmiin hyvinvointialue ei yksin pysty tarjoamaan apua. Silloin mukana on monia toimijoita verkostona, Virta sanoo.

Keskuksien perustamisen taustalla on nuorten pahoinvointi.

– Havaittiin, että 13–17-vuotiaiden käynnit mielenterveyspalveluissa lisääntyivät. Lastensuojelun puolella tilanne näkyi lasten sijoittamisina kodin ulkopuolelle.

Asiakkaalle OT-keskuksen olemassaolo ei välttämättä näy mitenkään, koska kyse on ammattilaisten keskinäisestä verkostoitumisesta. Asiakkaan kanssa toimii oman alueen työntekijä, joka saa verkostostaan tukea, koulutusta ja konsultaatioapua.

Virta sanoo, että keskuksessa voi toimia pieni ydinyksikkö, joka pitää yhteyksiä vahvaan, monenlaista vaativan tason osaamista tarjoavaan verkostoon. Myös pysyviä osaamisverkostoja voidaan perustaa.

Ammattilaiset kertoivat tarpeista

Pohjoisen OT-keskuksen suunnittelutyö alkoi viime vuonna puolella tehdyllä tarvekyselyllä, joka suunnattiin sosiaali- ja mielenterveystyön ammattilaisille. Vastausten perusteella tukea toivotaan lasten ja nuorten riippuvuuksien hoitoon, mielenterveysongelmiin, käytöshäiriöihin, neuropsykiatrisiin ongelmiin, kehitysvammahuollon vaativiin palveluihin sekä pitkittyneisiin eroriitoihin.

Virta sanoo, että alusta alkaen yhteydenpitoa on suunniteltu etäyhteyksien ja sähköisten ratkaisujen pohjalta, jotta palvelut ulottuisivat joka paikkaan.

– Tavoitteena on järjestää tasalaatuiset palvelut oikeaan aikaan niin, että asiat eivät pitkity.