Teknologia tukee lääkehoitoa

Proviisori Katja Knuutin tehtävänä on luoda edellytykset sille, että lääkehoitoprosessi on katkeamaton ja turvallinen uudessa sairaalassa. Jatkossa automaation avulla vapautetaan osaamista sinne, missä riskit ovat suurimmat.
Katja Knuutin vastuulla on lääkehoidon sujuminen uudessa sairaalassa.

Katja Knuutin asiantuntijatyön tavoitteena uuden sairaalan toiminnallisessa suunnittelussa on varmistaa entistä turvallisempi lääkehoito potilaalle kaikissa tilanteissa. Lääkepoikkeamista noin puolet liittyy lääke- tai nestehoitoon niin Oulun yliopistollisessa sairaalassa kuin kansallisestikin. Katkeamattoman lääkehoidon saralla riittää siis tekemistä.

Automaation avulla parannetaan lääketurvallisuutta ja järjestetään hoitajille lisäaikaa varsinaiseen hoitotyöhön.

Uudistamistyöllä katkeamattoman lääkehoidon prosessiin saadaan uusia elementtejä ja teknologioita varmistamaan, että jokainen potilastietojärjestelmään viety lääkitystieto muuntuu oikeaksi lääkeannokseksi.

Uuteen sairaalaan tulee muun muassa sairaala-apteekkiin sijoitettava annosjakelurobotti. Robotti jakaa potilaskohtaiset lääkkeet vuodeosastoille potilastietojärjestelmään tukeutuen. Nyt hoitajat jakavat lääkkeet kullakin osastolla päivittäin. Suunnitelmissa on niin ikään, että uudessa sairaalassa iso osa suonensisäisesti annettavista lääkkeistä saatetaan käyttökuntoon sairaala-apteekissa eikä osastoilla. Alkuvaiheessa tämä tarkoittaa ainakin paria sataatuhatta vuosittaista annosta antibiootteja.

Annosjakelulaitteen tuottavuutta arvioitaessa laskettiin, että se säästää osastoilta 16 kokoaikaista työpanosta joka päivä. Automaation myötä farmaseuttien ja sairaanhoitajien työnkuvia lääkehoidon osalta on muokattava.

–  Osastofarmaseuttien osalta toivon, että voisimme siirtää vapautuvaa lääkejakelun resurssia lääkityksen ajantasaisuuden varmistamiseen. Meidän on pystyttävä varmistamaan lääkitystieto aina, kun potilas tulee hoitoon.

Tätä selvittämistä voi välillä verrata salapoliisityöhön: tietoa haetaan eri lähteistä unohtamatta potilaan tai hänen läheisensä haastattelua. Myös kotiutuvan potilaan lääkitys tulee ajantasaistaa. Kiireettömän hoidon osalta lääkitystiedon päivitys kannattaisi tehdä ennen kuin potilas tulee erikoissairaanhoitoon.

Lääkehaitat usein syynä päivystyskäynnille

Knuuti toivoo, että lääkitystiedon ajantasaistamiseen saataisiin resurssia päivystykseen pian, koska yli 65-vuotiasta päivystyspotilaista 23 prosenttia tulee hoitoon lääkehaitan takia.

– Lääkehaittapotilaiden vähentämiseksi meidän on pystyttävä tunnistamaan nämä potilaat ja välitettävä tietoa lääkityksen korjaamisesta hoitoketjussa eteenpäin potilaan jatkohoidosta vastaaville. Ideaalitilanteessa haitta tunnistettaisiin jo ennen päivystykseen joutumista, avoapteekissa tai perusterveydenhuollon puolella, Knuuti toivoo.

Uudistamistyössä Katja Knuutin tekee työtään yhdessä sairaalan ja Uuden toiminnan teknologia -ohjelman asiantuntijoiden kanssa. Sairaalasuunnittelun hän tuli mukaan osastofarmasiasta vastaavan proviisorin tehtävistä.

– Yhdessä tekeminen onkin työn suola.