Töissä Oysissa

Monipuolisesti potilaan parhaaksi

Julkaistu:

Riitta Laitala ei haasteita kaihda ja nauttii vaativasta työstään. Sairaanhoitaja innostuu kehittämistyöstä, etenkin jos siten voi parantaa hoidon laadukkuutta.

 Monipuolisesti potilaan parhaaksi
Sairaanhoitaja Riitta Laitala viihtyy potilastyössä, jota täydentään muun muassa tutkimushoitajan tehtävät.

Riitta Laitala on tekonivelkirurgian ja kivunhoidon vastuuhoitaja kirurgisella osastolla 10, tutkimushoitaja ja OYSin operatiivisen tulosalueen koordinoiva hoitaja. Lisäksi hän on mukana monessa kehittämishankkeessa, jotka tähtäävät asiakaslähtöisyyden parantamiseen ja hoidon laadun varmistamiseen.

Monipuolisuudessaan Riitta Laitalan työkenttää voisi kuvata sanalla hengästyttävä, sen verran moneen Riitta näyttää ehtivän kolmivuorotyöntekijänä. Riitta on yksi niistä monista oysilaisista, joiden sydän sykkii potilastyölle, mutta intohimona on myös kehittää hoitotyötä asiakaslähtöisemmäksi ja sujuvammaksi.

– Potilaat ovat parasta. Työ on mukaansatempaavaa ja kiinnostavaa ja potilailta saa suoraa palautetta. Työ vuodeosasto 10:llä on minulle kutsumustyö ja tekonivelkirurgia on läheisin erikoisala.

Potilastyytyväisyys on Riitalle luonteva syy osallistua useita potilasryhmiä kattavan osaston ja tekonivelkirurgian hoitopolun kehittämiseen. Vuodeosastolla 10 on tekonivelpotilaiden lisäksi muun muassa selkäortopedian, neurokirurgian ja jalkateräkirurgian asiakkaita. Koska potilasryhmiä on monta, työ on erittäin mielenkiintoista. Päivittäin on hallittava useita eri erikoisaloja: kaikkea ei voi osata itse ja haastaviin tilanteisiin saa aina apua.

– Tämä työnkuva pakottaa myös hakemaan ajantasaista tietoa. Työ kehittää minua ja minulla on mahdollisuus kehittää työtäni. Näitä molempia tarvitaan, ja siksi osallistun mielelläni kehittämistyöhön.

Selkeät toimintatavat

Iso urakka aiemmin ruuhkautuneella ja resurssipulasta kärsineellä osastolla tehtiin kolme vuotta sitten, kun tekonivelkirurgian hoitopolku uudistettiin. Tulokset ovat kiistattomat: potilaiden kotiutuminen ja kuntoutuminen nopeutuivat ja asiakastyytyväisyys parani. Lisäksi osaston toimintamallit ja työkuvat selkiytyivät ja työntekijöiden henkinen kuorma väheni selkeästi.

OYSissa tehdään yli 1 200 tekonivelleikkausta vuodessa ja Oulaskankaan sairaalassa lähes 900. Tekonivelpotilaista 76 prosenttia kotiutuu tai siirtyy jatkohoitoon toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä. Kotiin lähtee lähes 89 prosenttia kaikista potilaista, ja vain vajaa 11 prosenttia siirtyy jatkohoitopaikkaan. Potilaista 87 prosenttia liikkuu apuvälineiden kanssa jo leikkauspäivän iltana.

Uusien toimintamallien myötä potilasturvallisuus ja hoidon laatu ovat parantuneet ja uusien työntekijöiden perehdytys on helpompaa. Osasto saa myös kiitosta potilasohjauksesta ja selkeistä kotihoito-ohjeista.

– Kehitystyö jatkuu, ja arvioimme neljä kertaa vuodessa toimintamme tuloksellisuutta ja potilastyytyväisyyttä. Kevään seuranta kertoi, että saamme älyttömän hyviä tuloksia edelleen ja olemme pystyneet tavoitteissamme todella hyvin – koronasta riippumatta.

Jatkuva toiminnan arviointi motivoi, koska sen ansiosta ongelmat nousevat esiin nopeasti ja haasteisiin voidaan puuttua heti.

–  Parasta silti on vilpitön suora palaute potilaalta tai tämän omaiselta.

Tutkimushoitajana Riitta on ollut myös mukana monialaisen Icory-mobiilisovelluksen työstämisessä. Mobiilityökalu on tekonivelpotilaille luotu sovellus, jossa potilaat pääsevät keskustelemaan hoitajan kanssa hoidostaan ja kuntoutumisestaan ja saavat ohjeita ja mahdollisuuden vastata esitieto- ja lääkekyselyihin. Palvelua on tehty vuodesta 2019 yhdessä Oulun yliopiston, VTT:n, muiden yliopistosairaaloiden ja terveysteknologiayritysten kanssa. Parhaillaan Riitta on mukana ryhmässä, jonka avulla nivelrikkopotilaan ohjauksen laatua kehitetään paremmaksi.

Riitta tekee muutaman työvuoron kuukaudessa operatiivisen tulosalueen koordinoivan hoitajan tehtäviä.  Tämä tarkoittaa sitä, että kun päivystykseen tulee osastohoitoa tarvitsevia kirurgisia potilaita, koordinoiva hoitaja sijoittaa heidät potilaan tilanteeseen parhaiten soveltuvalle vuodeosastolle. Hoitaja avustaa tarvittaessa myös heräämöstä ja teholta siirrettävien potilaiden sijoittamisessa oikeille vuodeosastoille.

Työyhteisön voimalla

Riitta sanoo, että osaston työilmapiiri on hyvä. Sitä selittävät kehitystoimet mutta myös se, että potilasryhmien paljous luo yhteisen tekemisen tarpeen.

–  Teemme töitä työpareina, aina voi kysyä ja aina saa apua. Hankalia asioita pohdimme isommissa tiimeissäkin. Tutkimushoitajana olen itsenäisessä työssä, mutta potilastyö on aina tiimityötä.

Yhteinen tekeminen näkyy ensimerkiksi kivunhoidossa, jossa osaston työntekijöiden apuna ovat kivunhoidon vastuuhoitaja Seppo Holappa ja anestesialääkärit.

Osasto 10 toimii Avohoitotalossa ja työtilat ovat Riitan mukaan iso tekijä niin potilaiden kuin työntekijöidenkin viihtymisessä ja hyvinvoinnissa.

–  Meillä on ergonomiset ja riittävän isot työtilat. Se vaikuttaa valtavasti jaksamiseen ja innostumiseen. Myös potilaille tilat sopivat loistavasti: täällä on tilaa toipua ja kuntoutua.

Uuden sairaalan rakentuminen ei välttämättä vaikuta osasto 10:n työhön. On mahdollista, että työtä tehdään jatkossakin avohoitotalossa. Uutta teknologiaa tai toimintamuutoksia toimintamallien uusiutuminen toki voi tuoda tullessaan.

–   Asiakkaiden takia toivon tulevaisuudelta sitä, että tekonivelkirurgia keskitettäisiin yhteen paikkaan, jossa leikkausta edeltävä ja leikkauksen jälkeinen hoito sekä leikkaustoiminta olisivat lähekkäin. Näin asiakkaan ei tarvitsi kiertää eri paikoissa, vaan hän saisi kaikki palvelut samasta paikasta, jossa kaikki erikoisalan osaajat työskentelivät yhdessä potilaan parhaaksi.