Varjoainemammografia ja sen avulla tehty biopsia tekevät rintojen löydösten tutkimisesta entistä tarkempaa.

Varjoainemammografiat aloitettiin vuosi sitten OYSissa ensimmäisenä Suomessa. Varjoainemammografian avulla tehty biopsia eli kudosnäytteen otto puolestaan aloitettiin sairaalassa syksyllä 2021 ensimmäisenä Pohjoismaissa.

Potilaan mahdollinen rintasyöpä päästään näillä menetelmillä toteamaan entistä herkemmin, sillä varjoainemammografiassa löytyvät aikaisempaa pienemmät rinnan pahanlaatuiset kudosmuutokset. Menetelmä tuo näkyviin muutoksia, jotka eivät näy tavallisessa mammografiassa tai ultraäänitutkimuksessa.

Mammografiakuvat ovat aikaisemmin olleet analogisia, mutta viime vuosina digitaalinen mammografia on voimakkaasti kehittynyt. Tämä on mahdollistanut varjoainemammografian käyttöönoton.

– Potilaalle voidaan ennen kuvausta antaa varjoainetta kuten tietokonetomografiassakin, kertoo apulaisylilääkäri Pieta Ipatti OYS radiologialta.

Rintojen tarkempiin tutkimuksiin käytetään tavallisesti magneettikuvausta, joka löytää pieniä kudosmuutoksia paremmin kuin ultraäänitutkimus tai tavallinen mammografia. Magneettikuvaus on kuitenkin hitaampi ja kalliimpi menetelmä kuin varjoainemammografia.

– Käytännössä varjoainemammografia näyttää samoja asioita kuin magneettikuvaus. Varjoainemammografiakuvista ei katsota vain rinnan anatomiaa, vaan kuvasta näkyvät rauhaskudoksen toiminnan muutokset eli kyseessä on tavallaan toiminnallinen kuvantaminen, sanoo Pieta Ipatti.

Hän tutustui menetelmään Britanniassa ja myöhemmin se otettiin hänen aloitteestaan käyttöön OYSissa uusien laitteiden hankinnan myötä. Radiologian koko rintatiimi on innostunut uudesta menetelmästä, ja se on herättänyt laajaa kiinnostusta myös muissa Suomen yliopistosairaaloissa.

Ei sovellu kaikille

Röntgenhoitaja Merja Remes kertoo, että varjoaineavusteisessa mammografiassa otteiden pitää olla ripeitä. Hoitaja ruiskuttaa automaattiruiskun avulla potilaan laskimoon varsin ison määrän jodivarjoainetta suurella nopeudella.

Kuvat on otettava seitsemässä minuutissa, koska tämän jälkeen varjoaine alkaa poistua rintarauhaskudoksesta. Kuvaus suoritetaan niin sanottuna kaksoiskontrastimenetelmänä, jossa kuvauslaite vähentää rauhaskudoksen ja jäljelle jää vain tehostuma.  

– Varjoainemammografiassa sädeannokset ovat hieman suurempia kuin perusmammografiassa, noin puolitoistakertaisia, kertoo mammoradiologi Katri Hast.

Menetelmä soveltuu myös esimerkiksi sydäntahdistinta käyttäville, joille magneettikuvausta ei voi aina tehdä. Toisaalta varjoainemammografiakaan ei sovellu kaikille. Heitä ovat esimerkiksi imettävät tai vastaleikatut potilaat, rintatulehdusta tai munuaisten vajaatoimintaa potevat.

Näytepaikka merkitään klipsillä

Pieta Ipatti kertoo, että varjoainemammografian avulla tehdyssä biopsiassa potilaalle on jo tehty varjoainemammografia, jossa rintarauhaskudoksen löydös on paljastunut. Kuvan perusteella määritellään, millä tavalla ja mistä suunnasta kudosnäyte otetaan.

Varjoainetehosteisessa biopsiassa oikean näytekohdan löytyminen vaatii tarkkaa suunnittelua. Potilas kuvataan ja muutosalue merkitään kuviin niin, että näyte voidaan ottaa juuri oikeasta paikasta. Potilas saa varjoaineen ja puudutuksen, jonka jälkeen löydökseen viedään vakuumineula, jolla näyte pystytään imuroimaan.

Näytteenottokohta merkitään klipsillä, jotta alue löytyy helposti myöhemmin mahdollista leikkausta varten.

Biopsian ottaminen ja varjoaineen ruiskuttaminen vaativat tekijöiltään kokemusta. Röntgenhoitaja Pirjo Kärppä sanookin, että työ on vaativaa.

– Vakuumibiopsiat, joita tehdään normaalistikin, ovat hyvä pohja näille toimenpiteille. Laite on monimutkainen, potilas on aseteltava juuri oikein. Lisäksi tulee varjoaineen ruiskutus. Koko tiimi huolehtii siitä, että potilas pysyy samaan aikaan luottavaisena ja rauhallisena.

OYSissa varjoainemammografialla tutkittujen potilaiden määrä lasketaan vasta kymmenissä.

– Teknologia on niin uusi, että vielä ei ole vakiintuneita indikaatioita, milloin potilas tarvitsee tällaista kuvausta vai riittävätkö perustutkimukset eli tavallinen mammografia ja ultraäänitutkimus, Pieta Ipatti sanoo.

Jos lisätutkimuksia tarvitaan, päätetään tapauskohtaisesti, onko magneettikuvaus vai varjoainemammografia potilaalle parempi vaihtoehto.